Tutkimus: Linity-interventio ja tavanomainen kriisituki lähes yhtä tehokkaita hoitomuotoja itsemurhaa yrittäneille
Tutkimuksessa selvitettiin, onko itsemurhayrityksen uusimisen riski pienempi Linity-tukea saaneilla kuin tavanomaista kriisitukea saaneilla. Keskeinen tulos oli, että hoitomuotojen välillä ei ollut merkittävää eroa, vaikka pieni ero Linityn hyväksi havaittiinkin. Tulos poikkeaa aiemmasta sveitsiläistutkimuksesta, jossa Linity-interventio oli osoittautunut selvästi tavanomaista hoitoa vaikuttavammaksi uusien itsemurhayrityksien ehkäisyssä.
”Vaikka erityisestä lisähyödystä ei tässä tutkimuksessa saatu selvää näyttöä, nyt päättynyt tutkimusprojekti on tuottanut tutkijoille paljon käytännöllistä lisätietoa itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden hoidon toteutumisesta”, kertoo professori, ylilääkäri Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta ja HUSista.
”On tärkeää, että aiheesta on saatu uutta tutkimustietoa ja ylipäätään hyvä, että itsemurhaa yrittäneiden on mahdollista saada juuri siihen tilanteeseen kehitettyä uudenlaista tukea,” sanoo MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme.
Sveitsissä kehitetty Linity-tukimalli koostuu 3-4 keskustelusta kriisityöntekijän kanssa, jonka jälkeen yhteydenpito jatkuu kahden vuoden ajan. MIELI ry on tuonut mallin Suomeen vuonna 2013. Linity-tukimuoto on myös osa Käypä hoito -suositusta.
Linity-mallista parhaiten apua lyhytaikaisissa mielenterveysongelmissa
Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 161 itsemurhaa yrittänyttä potilasta, joita oli hoidettu Helsingin kaupungin Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystyksissä vuosina 2016–17. Osa sai MIELI ry:n kriisityöntekijöiden Linity-mallin mukaista tukea (Linity, Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille, engl. Attempted Suicide Short Intervention Program, ASSIP) ja osa tavanomaista kriisitukea. Heitä seurattiin hoidon jälkeen puhelinhaastattelujen ja sairauskertomustietojen avulla kahden vuoden ajan. Seurannan aikana potilaat saivat myös tavanomaista hoitoa mielenterveysongelmiinsa, mikäli olivat sitä aikaisemminkin saaneet.
Tutkimuksessa selvisi, että Linity-malli sopii todennäköisesti parhaiten henkilöille, joilla on 1-2 itsemurhayritystä taustalla ja joiden itsemurhayritys on liittynyt yksittäiseen elämänvaiheeseen. Aiemminkin itsemurhaa yrittäneet, pitkäaikaisesta tunne-elämän epävakaudesta kärsivät tai monet nuoret itsemurhaa yrittäneet tarvitsevat pidempää ja intensiivisempää hoitoa. Kokemukset myös nostavat esiin suuren tarpeen eri sektoreiden välisen yhteistoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin.
Mieli ry:ssä Linity-tukimuoto täsmentyy ja toiminta laajenee
Kuva Linityn asemasta hoitomuotona tulee jatkossa tarkentumaan useiden muualla maailmassa meneillään olevien tutkimusten avulla. MIELI ry:ssä asiakasohjausta tullaan kehittämään tulosten mukaisesti.
”Täsmennämme sitä, kenelle Linity-interventio erityisesti soveltuu. Se ei ole välttämättä riittävä, jos taustalla on pitkäaikaisia, vakavia psyykkisiä ongelmia”, Ruishalme sanoo.
Tällä hetkellä Linity-interventiota tarjotaan MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksissa Helsingissä ja Kuopiossa. Linity-mallin koulutus ja käyttö ovat laajentumassa Turkuun, Tampereelle ja Meri-Lapin alueelle.
Tutkimus oli yhteistyöprojekti, johon osallistuivat Linity-tukimallia toteuttanut MIELI Suomen Mielenterveys ry, Helsingin yliopisto sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian tulosyksiköt.
Lisätiedot:
Outi Ruishalme, Kriisitoimintojen johtaja
MIELI Suomen Mielenterveys ry
outi.ruishalme@mieli.fi, 0405426164
ja
Erkki Isometsä, psykiatrian professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Yhteydenotot puhelimitse ystävällisesti sihteerin kautta, p. (09) 471 63728
Sivua muokattu 8.12.2022