MIELI ry käynnistää strategiatyön muuttuvassa toimintaympäristössä
Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt, tiivisti mielenterveyden nykynäkymiä ja tulevaisuutta liittokokousväelle esitellyt MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä, ja aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeenkin. Myös itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Syynä tähän Wahlbeck näkee mm. 2020-luvun peräkkäiset kriisit.
Suurimpia huolia on nuorten mielenterveyskriisi, joka ei näytä taittuneen. Terve Suomi -tutkimus ja THL:n kouluterveyskysely osoittavat, että nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten keskuudessa. Nuorten naisten lisääntyvä ahdinko näkyy myös itsemurhatilastoissa; nuorten miesten itsemurhat vähenevät mutta naisten eivät. Naiset myös kokevat stressiä miehiä enemmän kaikissa ikäluokissa. Nuorten mielenterveyttä rasittaviksi tekijöiksi Wahlbeck listasi työelämän muutokset, sosiaalisen median vaikutukset, pandemian ja yksinäisyyden, kiusaamisen ja syrjinnän, ympäristökriisin ja sodan uhan, päihteet sekä elämänpolkujen yksilöllistymisen.
Wahlbeckin mukaan tulevaisuuden näkymiä synkistää lyhyen ajan sisällä toteutettavat säästötoimet, joiden mielenterveysvaikutuksia ei ole arvioitu. Esimerkiksi hoitotakuun höllentäminen tulee näkymään hoidon viivästymisenä, hoidon vaikuttavuuden heikkenemisenä ja mielenterveyserojen kasvuna. Etuuksien heikentäminen lisää psykologista stressiä ja lapsiperheköyhyyttä ja ongelmat sukupolvistuvat. Sote-järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen lisää heikoimmassa asemassa olevien syrjäytymistä. Kun alkoholin saatavuutta lisätään, alkoholin aiheuttamat mielenterveyshäiriöt lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Kurjistavalla talouspolitiikalla on siis lukuisia mielenterveysvaikutuksia.
Mielenterveyspalvelut ovat Suomessa isojen haasteiden edessä, totesi MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman puheenvuorossaan. Panostukset mielenterveyspalveluihin ovat epäsuhdassa verrattuna siihen, miten suuria kustannuksia mielenterveyden häiriöt esimerkiksi työelämään aiheuttavat. Mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu Suomessa erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen, mutta kaikilla ei ole tasavertaista pääsyä esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Lisäksi erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus on ollut perustasolla erityisen heikkoa.
Hornemanin mukaan useat Euroopan maat ovat kehittäneet mielenterveyspalveluja perustasolla tarjoamalla mm. lyhytinterventioita ja lyhytpsykoterapiaa. Suomessa perustason mielenterveyspalvelujen kehitystyötä edistää Terapiat etulinjaan -toimintamalli, joka ajaa porrastettua hoitomallia. MIELI ry ja Mielenterveyspooli ovat puolestaan yhdessä ajaneet terapiatakuun toteutumista. Lisäksi ratkaisuja haetaan digitalisaatiota hyödyntäen, kuten nettiterapiasta, omahoito-ohjelmista ja ohjatusta omahoidosta.
Horneman painotti, että MIELI ry:n on tärkeä seurata mielenterveyspalvelujen kehitystyötä tarkkaan, etteivät hyvinvointialueet tulkitse porrasteisia palveluja väärin sopeutuspaineiden alla. Hornemanin mukaan ihmisten on ohjauduttava oikealle portaalle, eikä kaikkien portaiden läpikäynti voi olla intensiivisemmän hoidon edellytyksenä. Ihmisillä tulee säilyä myös oikeus saada apua ilman digitaalisia työkaluja niin halutessaan.
MIELI ry kannattaa myös psykoterapeuttikoulutuksen uudistusta kaksiportaiseksi. Mielenterveyspalvelujen kokonaisuudessa MIELI ry:llä tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli matalan kynnyksen avuntarjoajana.
Liittokokous on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ylin päättävä elin. Se kokoontuu kerran vuodessa ja koostuu jäsenistön edustajista.
Vuoden 2024 liittokokous pidettiin Helsingissä 28. huhtikuuta 2024. Sääntömääräisinä asioina liittokokous vahvisti MIELI ry:n vuoden 2023 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä vuoden 2024 toimintasuunnitelman. Lisäksi hyväksyttiin vuoden 2025 toimintasuunnitelman linjaukset ja kriisikeskusverkoston pelisäännöt.
Liittohallituksen puheenjohtajana toimii Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen jäseniksi tulevalle kolmivuotiskaudelle valittiin:
Puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, 2. kausi
Varapuheenjohtaja, PAMin työympäristöasiantuntija, KM, Merja Vihersalo
- Varajäsen, JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija, KM, Marjut Mank
Jari Andersson, Yläkoulun rehtori, KM, MIELI Tukitalo mielenterveys ry
- Varajäsen Manne Raitila, eläk, työhallinnon asiantuntija, merkonomi, MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry
Riika Hagman-Kiuru, toiminnanjohtaja, VTM, Surunauha ry
- Varajäsen Marjut Niemelä-Pynttäri, yhteisöpedagogi amk, sosionomi amk, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Narsismin uhrien tuki ry
Erika Jääskeläinen, psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Psykiatriyhdistys ry
- Samuli Saarni, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Suomen Psykiatriyhdistys ry
Maija Innanen, asiantuntijajäsen, toimitusjohtaja, pääsihteeri
Klaus Lehtinen, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti, Pirkanmaan mielenterveys
- Varajäsen Riitta Tanskanen, yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti, Pirkamaan mielenterveys ry
Marja Heikkilä, YTM, Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry
- Varajäsen Christina Matveinen, kotitalousopettaja, MIELI Viitasaaren mielenterveys ry
Kaisa Kostamo-Pääkkö, YTT, työelämäprofessori, MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry
- Varajäsen Ilpo Falin, diplomikielenkääntäjä, MIELI Sisä-Savon mielenterveys ry
Mali Soininen, eläk. KM, yksikön johtaja, MIELI Etelä-Savon mielenterveys ry
- Varajäsen Maria Laine, YTM, sosiaalipsykologi, MIELI Hämeenlinnan mielenterveys ry
Hannu Säävälä, LT. psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, MIELI Oulun seudun mielenterveys ry
- Satu Hiltunen, lähihoitaja, Ylä-Savon Mielenterveysseura ry
Aila Paloniemi, toimittaja, ent. kansanedustaja, MIELI henkilöjäsenet ry
- Varajäsen Elisa Vahteristo, psykologi, MIELI Länsirannikon mielenterveys ry
Seija Iltanen, palvelupäällikkö, MIELI Lohjan mielenterveys
- Veli-Matti Seppä, DI, työnjohtaja, Vantaan alueen mielenterveysseura
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sääntöjen 13 §:n mukaan liittohallituksessa on puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, joista 8 edustaa jäsenyhdistyksiä, 3 yhteisöjäseniä ja 1 henkilöjäseniä. Jäsenet valitaan 3 vuodeksi kerrallaan ja siten erovuorossa on vuosittain kolmasosa. Liittohallituksen varsinainen ja varajäsen voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaudeksi.