Paremman mielenterveyden puolesta
Mielenterveyden edistäminen on vaatinut ennakkoluulottomuutta ja sitkeyttä. Jo järjestön perustaminen vuonna 1897 oli tien raivaamista. ”Turvayhdistys mielenvikaisia varten – Skyddsföreningen för Sinnessjuka” paransi sairaalasta lähteneiden potilaiden oloja, vähensi ennakkoluuloja mielen sairauksia kärsiviä kohtaan ja lievensi häpeäleimaa. Turvayhdistyksestä kehittyi seuraavina vuosikymmeninä vahva vaikuttaja ja uuden kokeilija, joka vastasi aikansa haasteisiin.
Juuri itsenäistynyt Suomi oli köyhä maa, jonka palvelurakenne oli ohut. Terveydenhuollon osaajia oli vähän ja moni nyt julkishallinnolle kuuluva tehtävä, myös ammattilaisten kouluttaminen, jäi pitkälti järjestöjen vastuulle.
Kokeilija ja kouluttaja
MIELI ry:n työ mielenterveyden ammattilaisten kouluttajana alkoi 1920-luvun alussa. Ensimmäinen sairaanhoitajille suunnattu oppikirja mielisairaanhoidosta julkaistiin ensin ruotsiksi vuonna 1923 ja suomeksi vuotta myöhemmin.
Veikkolan parantolan perustaminen vuonna 1928 toteutti järjestön keskeistä perustehtävää – parantola oli lepokoti ”väsyneille ja lievempiä hermostollisia häiriöitä poteville
naisille”. Merkittävä virstanpylväs 1900-luvun alkupuoliskolla oli
ensimmäisen koulupsykiatrin viran perustaminen järjestöjen yhteistyönä vuonna 1938.
Sotavuosien ja jälleenrakentamiskauden jälkeen 1960-luvulle tultaessa alkoivat puhaltaa yhteiskunnallisten uudistusten tuulet. Veikkolan parantolaan perustettiin nyt työklinikka, jossa tehtiin työkokeiluja, työhönvalmennusta sekä työkuntoisuusarvioita. Tavoite oli helpottaa potilaiden paluuta yhteiskuntaan. Kyse oli uraauurtavasta työstä, joka loi pohjaa nykyisille psykiatrisen kuntoutuksen käytännöille.
MIELI ry oli mukana myös perheiden mielenterveyttä tukevassa perheneuvolakokeilussa, joka käynnistyi vuonna 1967.
Kriisiauttamisen edelläkävijä
Kriisiauttamista käynnistettiin seuraavan vuosikymmenen alussa: vuonna 1970 perustettiin SOS-Palvelu, Itsemurhien ehkäisykeskus. Ensimmäinen mielenterveyspoliittinen ohjelma
vuodelta 1971 kertoi MIELI ry:n vahvasta yhteiskunnallisesta missiosta. Ohjelman painopiste oli edistävässä ja ehkäisevässä mielenterveystyössä, ja siinä korostettiin mielenterveystyön poikkihallinnollisuutta, ei pelkästään sosiaali- ja terveyssektoria. Esimerkkiä ottivat poliittiset puolueet, jotka seuraavana vuonna julkaisivat omat mielenterveyspoliittiset ohjelmansa.
Kriisipuhelin otti ensiaskeleensa vuonna 1981, kun yhdeksällä paikkakunnalla käynnistettiin kriisipuhelin Sävellahja-keräysvaroin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kriisipuhelimet yhdistettiin yhden puhelinnumeron alle valtakunnalliseksi puhelimeksi Mielenterveysseuran 100-vuotisjuhlavuonna 1997.
Vuonna 1994 MIELI ry oli perustamassa Rikosuhripäivystystä yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Järjestö oli aloitteentekijänä myös ensimmäisen oikeuspsykiatrian professuurin perustamisessa Helsingin yliopistoon vuonna 1982.
Vahva vaikuttaja
Vuonna 1999 perustettiin Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Myöhemmin mukaan tulivat muut valtakunnalliset mielenterveysjärjestöt: MTKL, FinFami ja Psykosociala Förbundet.
Uuden vuosituhannen alussa, vuonna 2002, järjestön strategiseksi painopisteeksi otettiin lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Merkittävä tulos vaikuttamistyöstä oli, että mielenterveyden edistäminen tuli osaksi vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmia, vuoden 2015 varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä valtakunnallista nuorisopoliittista ohjelmaa vuonna 2016.
Nykyisin MIELI ry kouluttaa vuosittain lähes 10 000 lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivaa äitiysneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten, nuorisotyön, urheilu- ja harrastustoiminnan ammattilaista, sekä muita aikuisia ja vanhempia.
Kaikkien mielenterveyden edistäjä
Vuonna 2006 käynnistyneet Mielenterveyden ensiapu -koulutukset vievät mielenterveysosaamista sekä ammattilaisille että aiheesta kiinnostuneille kansalaisille. Sekasin-chat sai alkunsa vuonna 2016 Ylen Sekasin-draamasarjaan liittyneestä missiohankkeesta, joka koostui somekampanjasta sekä nuorten chatista kampanjaviikon aikana. Nyt Sekasin Kollektiivia koordinoivat MIELI ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Vuonna 2021 chattiin tuli 170 000 yhteydenottoa ja chatissa käytiin lähes 28 000 keskustelua.
Työelämän koventuneet paineet ja mielenterveydestä johtuvat poissaolot ovat herättäneet 2020-luvulle tultaessa myös työnantajien kiinnostuksen mielen hyvinvoinnin haasteisiin. MIELI ry on taas ollut valmis vastaamaan ajan tarpeisiin. Vuonna 2020 julkaistu Hyvän mielen työpaikka® -merkki on ollut merkittävä osa tätä työtä. Merkki auttaa työpaikkoja kehittämään organisaation toimintatapoja henkilöstön mielenterveyttä vahvistaviksi.
Stigman poistaja
MIELI ry on koko toimintansa ajan raivannut tilaa mielenterveysasioista puhumiselle luomalla avointa asenne- ja keskusteluilmapiiriä ja välittämällä tietoa mielenterveydestä.
Vähitellen julkiseen keskusteluun on alkanut juurtua ajatus mielenterveydestä voimavarana, kaikille ihmisille yhteisenä hyvinvoinnin osana. Mielenterveyspuhe, joka pitkään oli pelkästään ongelma- ja huolipuhetta, on saanut uusia sävyjä.
Vaikka häpeäleima on vähitellen laimentunut, mielenterveysasioista puhutaan nyt avoimemmin ja mielenterveys on mukana julkisessa keskustelussa, häpeäleiman purkaminen on edelleen MIELI ry:n jatkuvaa työtä, jolle on tarvetta.
Utelias ja avoin 125-vuotias
MIELI Suomen Mielenterveys ry on kehittynyt ja muovautunut paitsi yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten myös oman toimintansa jatkuvan kehittämisen myötä. Kyvystä avoimuuteen ja uudelleen orientoitumiseen kertonee sekin, että järjestön historiasta löytyy peräti neljä nimenmuutosta.
Järjestö on ammentanut paitsi pitkän historian antamasta kokemuksesta ja näkemyksestä, myös kunkin ajan tarkasta luotaamisesta. Mielenterveyttä rapauttavien ongelmien tunnistaminen ja niihin ripeä tarttuminen on ollut piirre, joka on säilynyt työn ytimessä ja näkyy myös tämän päivän työssä.
Kehittämisen keskiössä ovat aina olleet ihmiset huolineen ja tarpeineen.
MIELI ry:n tapa vastata haasteisiin on ratkaisukeskeinen, kokeileva ja uutta luova. Kehittämisessä on tärkeä periaate: järjestö kokeilee ja kehittää, mutta ei korvaa julkisia palveluja. Palveluista on myös luovuttu, mikäli ne ovat sopineet paremmin julkisen sektorin hoidettavaksi, tai jos on tullut aika ottaa suunta kohti uutta.
Uusia ratkaisuja on ideoitu ja rakennettu usein yhteistyössä kumppaneiden kanssa. MIELI ry on ollut myös perustamassa useita järjestöjä ja vaikuttanut laaja-alaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.
Tärkeä osa mielenterveystyön perustan rakentamista on ollut vaikuttaminen poliittisen järjestelmän kautta, muun muassa osallistumalla kansallisten mielenterveysstrategioiden ja ohjelmien valmisteluun. Juhlavuonna MIELI ry jatkaa tärkeää työtä pandemian jälkihoidossa ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.
Teksti: Ellen Tuomaala, Tarja Heiskanen, Kirsi Maunula, Liisa Partio