Somekiusaaminen saattaa sisältää rikoksen tunnusmerkit
PR- ja vaikuttajamarkkinointitoimisto Indieplace yhdessä MIELI ry:n ja Rikosuhripäivistyksen kanssa kannustavat Kerro säkin -kampanjassa kaikkia puuttumaan somekiusaamiseen puhumalla siitä avoimesti. Kampanjan tavoitteena on herättää avointa keskustelua somekiusaamisesta ja sen haitoista, sekä etsiä ratkaisuja kiusaamisen selättämiseen.
Somekiusaaminen on yhä yleistyvämpi ilmiö, jota vastaan on vaikea taistella. Moni uhri häpeää tai jättää saamansa viestit huomiotta ja siksi somekiusaaminen jääkin usein näkymättömäksi. Aiheesta vaietaan mieluummin. Vihapuheen karsimiseen ja somekiusaamiseen onkin puututtava tarpeeksi ajoissa, jotta se loppuisi.
Jos kiusaamista on tapahtunut ja tilanne jää vaivaamaan, on tärkeää purkaa asiaa toisen kanssa. Jokainen somekiusaamisen uhri voi tarvittaessa hakea apua tilanteen purkamiseen esimerkiksi MIELI ry:n Kriisipuhelimesta, johon voi soittaa nimettömänä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. On tärkeää, että kiusaamisen uhri saa tarvittavan tuen ikävässä tilanteessa. Nuorille tukea voivat antaa omat vanhemmat: vanhempien tulee myös puuttua kiusaamiseen nopeasti.
Aina kiusaaja tai vihapostin lähettäjä ei edes itse tajua lähettämiensä viestien vakavuutta. Joskus somekiusaaminen voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi laittoman uhkauksen tai kunnianloukkauksen. Tämä ei ole kaikille täysin selvää.
“Kiusaaminen voi myös täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Jos epäilee rikoksen tapahtuneen, kannattaa rohkeasti hakea apua puhumalla läheisille ja ottamalla yhteyttä auttaviin palveluihin. Rikosuhripäivystykseen voi olla yhteydessä, vaikka ei tietäisi onko kyseessä rikos vai ei. Vaikeiden asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin”, sanoo Rikosuhripäivystyksen verkkotyön koordinaattori Jenni Kreivi.
Vaikuttajien avulla somekiusaaminen tuodaan kaikkien nähtäväksi, jolloin saadaan aikaan avointa keskustelua. Somea herättelevät viestit tulivat julkisuuteen Instagramissa maanantaina 6. helmikuuta. Mukana pro bono -kampanjassa ovat Esko Eerikäinen, Lola Odusoga, Jenni Puhakka, Monna Pursiainen, Petra Gargano, Emilia Huttunen ja Mikael Hertell, joka tunnetaan käyttäjänimellään Deata.
Lähes 90 % vaikuttajista kohtaa somekiusaamista työssään
Indieplacen tammikuussa toteuttamassa pienellä vaikuttajapiirillä tehdyssä kyselyssä lähes 90 % vastanneista vaikuttajista kertoi kohdanneensa somekiusaamista. Yli 70 % vaikuttajista kohtaa sitä työssään kuukausittain ja lähes viidesosa viikoittain. Yli puolet vastaajista piti myös kohtaamaansa kiusaamista erittäin vakavana. Vaikuttajat kertoivat somekiusaamisen aiheuttavan heissä ahdistusta, uupumusta, masennusta ja pelkotiloja. Moni kertoi myös miettineensä sometyön lopettamista.
”Some on luonut maailman, jossa kiusaaminen on tehty niin helpoksi, etten tiedä yhtäkään vaikuttajaa, joka ei olisi kiusaamista kokenut jossain muodossa. Surullisinta on, kun huomaan että suurin osa ilkeiden kommenttien laittajista on lapsia ja nuoria, joiden vanhemmilla tuskin on mitään tietoa tällaisesta toiminnasta”, anonyymi vaikuttaja kertoo kyselyssä.
”Vaikuttajat saavat jatkuvasti erilaista vihapostia ja häiritseviä viestejä, jota voidaan kutsua kiusaamiseksi. Tuomme kampanjassa esille somekiusaamisen ja vihapuheen nostattamat vaikutukset vaikuttajissa, jotta saisimme laajempaa keskustelua aiheelle ja asiaan löydettäisiin ratkaisu”, sanoo Indieplacen Head of Influencer Network & PR Pauliina Pajunen.
Kiusaaminen pitää saada loppumaan ja siksi keskustelu somekiusaamisen ratkaisemiseksi on nostettava esille.
Lisää tietoa somekiusaamisesta, tukea kiusaamista kohdanneille sekä neuvoja miten toimia, jos epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi somekiusaaminen.fi.