Vuorovaikutustaitoja voi oppia

Keskeistä vuorovaikutustaidoille on vastavuoroisuus: molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan.

Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi:

• läsnäolo ja kuuntelu,
• rohkaisu ja kannustaminen,
• myönteisestä lähtevä palaute,
• tuki ja myötätunto,
• huomioiminen ja ilahduttaminen.

Kannustavia ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan paitsi toisten, myös itsen kanssa.

Vuorovaikutuksessa tarvitaan empatiaa

Empatia on kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin, nähdä asioita toisen näkökulmasta. Se on osa sosiaalisia taitoja, ja sitä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa.

Empatiaa on toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen.  Empatia auttaa ymmärtämään sanattomia ja kehollisia viestejä, eleitä ja ilmeitä.

Empatian aakkoset opitaan saamalla itse myötätuntoa ja ymmärrystä varhaisesta vuorovaikutuksesta lähtien. Myöhemminkin sitä voi harjoitella ihmissuhteissa koko elämän ajan.

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.

Vuorovaikutus ei tapahdu aina sanojen välityksellä. On lukuisia muitakin tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.

Jämäkkä osaa asettaa rajoja

Jämäkän vuorovaikutuksen lähtökohtia on omien tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa omaa hyvinvointia lisäävät ja heikentävät asiat. Jämäkkyyden, rohkeuden ja sitkeyden yhdistelmää kutsutaan myös assertiivisuudeksi. Jämäkkyys on  yhteydessä myönteiseen minäkuvaan, itseluottamukseen ja hyvään itsetuntoon. Jämäkkyys on kykyä tunnistaa, määritellä ja ilmaista omat rajat hyvinvointia lisäävällä tavalla. Rajat ovat tarpeen niin oman itsensä kohtelussa kuin siinä, miten antaa toisten kohdella itseään.

Jämäkkyys tarkoittaa myös kykyä

• arvostaa omia näkemyksiä
• tuoda esiin mielipiteitä ja ajatuksia
• puolustaa rohkeasti omaa näkökulmaa
• viedä sitkeästi aloitteita eteenpäin
• yrittää toistuvasti
• jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen.

Kohtaaminen on mahdollisuus

Läsnäolo on arvokas lahja, jonka ihminen voi antaa itselleen tai toiselle. Läsnäoloa on toisen kohtaaminen aidosti, arvokkaana ihmisenä. 

Kaikilla lienee kokemuksia siitä, miten aito kohtaaminen ja lämmin arvostava vuorovaikutus toisten kanssa kohottaa mielialaa ja lisää toiveikkuutta. Samoin tiedetään miltä tuntuu, kun tyly, torjuva tai tuomitseva vastapuoli ei jaksa käyttää aikaa toisen ajatusten tutkimiseen. Tämä lienee inhimillistä, mutta siitä voi seurata ikäviä ristiriitoja. Vaietut asiat muuttuvat helposti katkeruudeksi. Siksi ne yleensä kannattaa selvittää puhumalla.

Toisaalta ihmissuhteisiin kuuluu myös epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden hyväksyminen. Täydellisiä ihmissuhteita ei ole olemassa, vaan ne jäävät usein keskeneräisiksi ja ovat joka tapauksessa rajallisia. Armollisuus ja myötätunto itseä sekä toisia kohtaan auttavat ymmärtämään ihmissuhteita. Kiitollinen ihminen arvostaa hyvää itsessä ja muissa.

Haluaisitko lisää tietoa mielenterveydestä?

MIELI ry:n uutiskirjeessä saat tietoa mielenterveyden edistämisestä sekä ajankohtaisista tapahtumista ja kampanjoista.