Ystävyystaitoja voi kehittää

Etukäteen ei aina voi sanoa, milloin tuttavuus syventyy ystävyydeksi. Jos yhteistä rajapintaa ja kiinnostuksen kohteita on jo valmiiksi, ystävyys käynnistyy luontevasti. Joskus ystävyys voi kehittyä yllättävästikin erilaisten ihmisten välillä, jos vain henkilökemiat toimivat.

Alla on seitsemän keinoa, joilla voit syventää omia ystäväsuhteitasi.

1. Kiinnostu toisen elämästä

Muista kysyä, mitä ystävälle kuuluu. Se osoittaa empatiaa ja halua kuulla toisen elämästä. Päivittäisellä rutiinikysymykselläkin voi osoittaa aitoa kiinnostusta toista kohtaan. Kysymällä voi myös syventää hyvänpäivän tuttavuutta kohti ystävyyttä.

Kuulumisia voi vaihtaa yhteisten menojen tai harrastusten lomassa tai puhelimitse, jos tapaamista ei ole helppoa järjestää. Perusteellisemmalle kuulumisten vaihdolle on hyvä varata oma paikka ja sopia kalenterista yhteinen aika etukäteen.

2. Ole läsnä, kun sitä tarvitaan

Ystävyydessä läsnäolo on tärkeää erityisesti silloin, kun toinen tarvitsee kuuntelijaa tai tukea. Käytännössä läsnäolo tarkoittaa sitä, että varaa aikaa toiselle ja on valmis kuuntelemaan, kun sitä tarvitaan. Myös kaikki pienet ja suuret käytännön teot toisen auttamiseksi ovat läsnäoloa.

3. Huomioi ja ilahduta

Huomioiminen tarkoittaa pienempiä ja suurempia tekoja, joilla osoitetaan toiselle arvostusta ja että hän on tärkeä. Ystävää voi huomioida varsin monella tapaa. Toisen huomioimista on esimerkiksi ehdotus tapaamisesta jonkin kivan tekemisen merkeissä, jonka tiedät ilahduttavan toista. Parhaat huomioimisen tavat ovat niitä, jotka ovat lähellä toisen sydäntä.

Parhaat huomioimisen tavat ovat niitä, jotka ovat lähellä toisen sydäntä.

Havainnoimalla, mitkä ovat ystävän aidon innostuksen lähteitä, löydät sopivat huomioimisen keinot. Pienetkin huomionosoitukset, kuten muistaminen kivan viestin, kannustavan sanan tai kohteliaisuuden muodossa ilahduttavat, eivätkä ne maksa mitään. 

4. Muista tasapaino ja vastavuoroisuus

Tukeminen ja kuunteleminen ei voi olla vain yksipuolista. Tasapuolisessa ystävyydessä molemmat osapuolet tarvitsevat kuulluksi tulemista, kohtaamista ja huomioimista. Antamisen ja saamisen, kuuntelun ja omien asioiden kertomisen on siis hyvä olla tasapainossa.

Jos ei itse saa kokea vastavuoroisesti läsnäoloa ja huomaavaisuutta ystävän taholta, se käy ajan myötä turhauttavaksi. Tilapäisesti toinen voi tarvita läsnäoloasi enemmän kuin sinä hänen, mutta pitkällä tähtäimellä jokainen kaipaa tasapainoa ihmissuhteissaan.

Toiselle on hyvä kertoa omista kokemuksista niin, että huomioi samalla tämän tunteet ja vastaanottokyvyn: ne ovat jokaisella erilaiset. Jos käsiteltävänä on hyvin raskaita asioita ja kriisejä, ammattiapu on paras tapa purkaa tilannetta. Näin ystävyyskään ei kuormitu liikaa.

5. Sovita yhteydenpito elämäntilanteeseen

Sovita vuorovaikutus ystävän kanssa omaan arkeesi realistisella tavalla. Sen takia ei voi laiminlyödä omia tarpeitaan tai huolenpitoa läheisistä pidemmäksi aikaa.

Sopiva tapaamistiheys voi vaihdella paljonkin riippuen elämäntilanteesta ja ihmisestä. Joskus yhteydenpito voi olla lähes päivittäistä, joskus tauot voivat olla pidempiä. Vanhojen ystävien välillä voi säilyä yhteyden tunne, vaikka joskus vilahtaisi vuosi jos toinenkin ilman tapaamista.

Vaikeuksien kohtaaminen voi jopa syventää ystävyyttä.

Harveneva yhteydenpito voi kuitenkin johtaa vieraantumiseen toisesta ja ystävyyssuhde voi päättyä. Kaikki tauot tai yhteydenpidon muutokset eivät tarkoita ystävyyden loppumista, vaan joskus ystävyys muuttaa muotoaan uuden elämäntilanteen myötä. Joskus omassa tai ystävän elämässä voi olla niin paljon aikaa ja huomiota vieviä asioita, että ystävyydelle ei ole samalla tavalla tilaa kuin aiemmin. Silti tulevaisuudessa voi olla vaihe, jolloin ystävyydelle on taas enemmän aikaa. 

6. Kielteisten asioiden käsittely

Ystävyydessä voi nousta esiin hankalia tunteita. Jos esimerkiksi itselle tärkeästä ystävästä ei kuulu, kun häntä tarvittaisiin, esiin voi nousta hylätyksi tulemisen tunne. Jos ystävä menestyy asiassa, josta on jäänyt itse paitsi, voi tuntea kateutta tai mustasukkaisuutta. Omia kielteisiä tunteita voi kuitenkin opetella ymmärtämään ja kanavoimaan.  

Myös ystävyyden karikoita voi opetella nostamaan keskusteluun rakentavassa, rauhallisessa hengessä. Hyökkäävä, vähättelevä tai moittiva sävy ei yleensä johda ymmärryksen lisääntymiseen. Vaikka olisi itse turhautunut tai närkästynyt, toista ihmistä voi opetella silti kohtaamaan rakentavasti. Näin päästään yleensä parhaiten eteenpäin.

Jokainen meistä on toimivan ystävyyden arvoinen.

Ystävyyttä on mahdollista jatkaa karikoiden jälkeen, etenkin, jos asioita saadaan käsiteltyä yhdessä. Vaikeuksien kohtaaminen voi jopa syventää ystävyyttä.

Yhteys voi myös katketa välirikkoon, mikäli jompikumpi on tullut loukatuksi, tunteita ei ole huomioitu, eikä asioita onnistuttu purkamaan. Jos välirikko tapahtuu, sen jälkeen on hyvä muistaa antaa tilaa surulle ja luopumiselle, ja käsitellä asiaa kirjoittamalla tai puhumalla muiden läheisten kanssa.

7. Pohdi, millaista ystävyyttä haluat

Jos ystävyyssuhteessa kaivertaa jokin, voi olla hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mikä toimii ja mikä ei. Pohtia voi niin omia kuin toisen ominaisuuksia ystävänä sekä molempien tarpeita ihmissuhteessa. Mieti, millaista ystävyyttä haluat ja mikä palkitsee sinua. Millaista seuraa kaipaat eniten? 

Toimi arvojesi ja pohdintojesi mukaan. Muista, että jokainen meistä on toimivan ystävyyden arvoinen.

Lisää aiheesta

David D. Burns: Hyvä yhdessä. Basam Books 2010.

Markku Silvennoinen: Elämää verkostoissa – Toimivat ihmissuhteet. Edita 1999.