Metsäkävely avaa aistit

Luonto tarjoaa eri aisteille vaihtelevia virikkeitä ja on itsessään rauhoittava ja elvyttävä ympäristö. Se suo luontevan vapaahetken päässä pyörivistä ajatuksista ja vetää huomion aistimuksiin, hengitykseen ja muihin kehon tuntemuksiin. Näin luonnosta voi ammentaa voimia ja virkeyttä.

Suun­tau­du etu­kä­teen koh­ti tie­tois­ta met­sä­kä­ve­lyä

Lähde elvyttävälle ja rauhoittavalle tietoiselle metsäkävelylle, ja tarjoa itsellesi hengähdyshetki. Metsään voi lähteä itsekseen, kaverin kanssa tai ryhmässä.

Menetpä yksin tai yhdessä, keskeistä on etukäteen sovittu aikomus rauhoittua, päästää irti ajatuksista ja puheesta ja käyttää eri aisteja. Sopimus kannattaa tehdä niin itsensä kuin toisten kanssa: näin metsäkävelystä tulee läsnäoloa luonnossa.

Avaa ais­tit, kes­ki­ty hen­gi­tyk­seen

Ympäristön aistimusten huomioiminen ja aistiminen sekä keskittyminen hengitykseen ja kehotuntemuksiin luonnistuu parhaiten hiljaisuudessa, rauhallisina hetkinä.

Laskeudu muutamalla syvällä hengityksellä havainnoimaan metsää, kuuntelemaan metsän ääniä, katselemaan luonnon värejä, muotoja ja maisemia, haistelemaan metsän tuoksuja. Jos ajatukset valtaavat mielen, yritä palauttaa huomio aistimuksiin tarkkaavaisesti nähden ja tuntien.

Huomioi myös hengitystäsi ja kehon tuntemuksia sekä niissä mahdollisesti tapahtuvaa muutosta metsäkävelyn aikana.

Ak­ti­voi tun­toais­ti ja ke­ho­tie­toi­suus

Lähde rauhassa liikkeelle askel kerrallaan. Keskity aistimaan sitä, miltä omassa kehossa tuntuu.

• Huomioi hengitys: miltä se tuntuu? Hengitätkö syvään vaiko pinnallisesti? Onko hengitys nopeaa vaiko rauhallista?
• Missä tilassa oma keho ja mieli ovat juuri nyt?
• Miltä askeleet tuntuvat polulla: raskailta, kevyiltä vai kiireisiltä?
• Miltä oma kroppa tuntuu tänään: onko siellä kireyksiä, jännityksiä tai särkyjä vai tuntuuko se rennolta ja helpolta?
• Voitko päästää irti mahdollisista kireyksistä ja rentouttaa lihasryhmiä kerrallaan askelten ja  hengitysten myötä?

Pääs­tä ir­ti aja­tuk­sis­ta

Uppoudumme helposti mielessämme syntyvään materiaaliin: ajatuksiin. Vaikka ajatukset ovat hyödyllinen työkalu arjen haasteisiin vastaamisessa, ne voivat jäädä pyörimään ja jumittamaan ilman varsinaista käyttötarkoitusta. Jumittavat ajatukset voivat olla myös haitallisia.

Tietoinen läsnäolo tarkoittaa vapaahetken suomista itsellemme päässä pyörivistä ajatuksista, ovatpa nämä huolia, haluja, suunnitelmia, pään sisäistä tarinointia menneisyydestä tai toisista ihmisistä, tai muita ajatuksia.

Kun päästämme irti ajatuksista, huomiolle tulee tilaa suuntautua kohti aistittavaa ympäristöä ja oman kehon kokemuksia.

Anna itsesi aistia avaruutta ja rauhoittua askel kerrallaan:

• Voiko ympäröivä luonto auttaa päästämään vähitellen irti ajatuksista ja keskittymään nykyhetkeen aistimuksineen?

Kat­se­le lä­hel­le ja kau­as

Valitse näköalapaikka, jossa pysähdyt katselemaan maisemia. Katsele kauas, katso lähelle. Pohdi esimerkiksi:

• Miltä maisema näyttää? Millaisia yksityiskohtia ja elementtejä siitä hahmottuu: puu, vesi, pilvet? 
• Entä, jos katsot aivan lähelle, mihin huomio kiinnittyy, esimerkiksi sammaleeseen, puunkuoreen, kiveen?
• Mihin huomio kiinnittyy juuri tänään näön kautta?

Hais­te­le

Sulje hetkeksi silmät sinulle sopivassa paikassa. Hengitä ensin muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Keskity sitten hajuaistiin esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

• Miltä metsä tuoksuu? Millaisia erilaisia tuoksuja voit havaita?
• Ovatko tuoksut vieraita vai tuttuja? Tuntuvatko ne miellyttäviltä, pahoilta vai neutraaleilta?
• Entä mitä ovat mielen ja kehon reaktiot, joita tuoksuaistimukset herättävät? Haluatko esimerkiksi hengittää havupuiden tuoksua syvään keuhkoihin? Onko joku tuoksu vaikkapa ihana tai vastenmielinen? Missä kohti kehon reaktiot tuntuvat hajujen lisäksi?

Her­kis­ty kuu­le­maan

Sulje silmät hetkeksi ja keskity kuuntelemaan luonnon ääniä. Pohdi, mitä reaktioita luonnon äänet herättävät.

• Kuuletko esimerkiksi puron solinaa tai laineiden liplatusta? Entä tuulen havinaa puiden oksissa? Tai kuivien oksien rasahtelua jalkojen alla?
• Tuovatko äänet mieleen mielikuvia tai muistoja? Miltä kehossa tuntuu?
• Anna ääniin keskittymisen viedä mukanaan kireyttä tai kiireellisyyttä.

Ota ku­via, jos se aut­taa py­säh­ty­mään ja ha­vain­noi­maan

Pohdi jo ennen matkaan lähtemistä, palveleeko kuvaaminen juuri sinun rauhoittumistasi tai keskittymistäsi. Auttaako muutaman kuvan ottaminen esimerkiksi keskittymään ja hidastamaan tahtia, vai lisääkö kuvaaminen ennemminkin kireyttä? Tee päätös kuvaamisesta pohdintasi perusteella ja pitäydy siitä retken ajan.

Metsäkuvien avulla voit kenties palauttaa metsäkävelyn tuntemuksia tai muistikuvia myöhemminkin mieleen. Jatkuva pakko tallentaa näkymiä ja kameran räpsyminen ei todennäköisesti auta sinua maadoittumaan tai rauhoittumaan. Sen sijaan kuvien ottamista varten pysähtyminen, keskittyminen, inspiroituminen, ja kuvauskohteiden huolellinen valitseminen esimerkiksi sen mukaan, miten ne kuvastavat omaa mielentilaa, voi hyvinkin tukea tietoista läsnäoloa.

Poh­di met­sä­vie­rai­lun an­tia

Kävelyn lopuksi voit vielä pysähtyä pohtimaan, mitä siitä jäi päällimmäiseksi mieleen? Millainen olotilasi on nyt? Jos jaoit luontokokemuksen toisten kanssa, voitte keskustella kävelyn herättämistä tuntemuksista yhdessä.

Voit jakaa kokemuksesi sosiaalisessa mediassa, jos se tuntuu sinusta sopivalta. Tee se keskittyneesti, ja yritä kertoa aistimuksistasi ja kokemuksistasi luonnossa avoimesti ja rehellisesti. Näin annat toisillekin virikkeitä lähteä metsään elpymään.