Maahanmuuttoprosessi voi kriisiytyä

Jokainen maahanmuuttaja käy uudessa maassa läpi maahanmuuttoprosessin. Prosessin aikana hän käsittelee sisäisesti niitä vaikutuksia, joita ulkoisten olosuhteiden muuttuminen on aiheuttanut hänen elämälleen. Muutoksen vaikutukset on käytävä läpi, vaikka muuttaisi kulttuuriltaan kotimaansa kaltaiseen maahan. Vaikutukset voivat kuitenkin olla sitä voimakkaampia, mitä erilaisempi kotimaa on uuteen maahan verrattuna.

Muutoksen käsittely etenee yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsuuden kokemukset, ikä, sukupuoli, koulutus, etninen ja uskonnollinen tausta, kotimaan kulttuuri, muuton syyt, traumaattiset kokemukset, turvapaikan odottamisen pituus ja epävarmuus, asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä sosiaalisen tuen olemassaolo tai sen puuttuminen.

Ihminen voi juuttua eri kohtiin maahanmuuttoprosessia. Jos paha olo jatkuu pitkään, eikä tunnu, että pääsisi eteenpäin, kannattaa hakea apua. Myös tällainen voimakas kulttuurikriisi menee ohi, kun sitä käsittelee aktiivisesti. Ammattiavun hakeminen ei ole häpeä. Apua kannattaa hakea aina, kun paha olo pitkittyy.

Osa ihmisistä on kokenut traumaattisia asioita. Trauma voi olla yksilöllinen, esimerkiksi vaikea kokemus lapsuudessa, tai kollektiivinen, kuten vaino tai sota. Traumakokemukseen liittyy usein voimakasta avuttomuuden tunnetta, pelkoa ja kauhua. Siitä voi seurata traumaperäinen stressihäiriö, jonka oireet hankaloittavat sopeutumisprosessia. Tällöin traumaattinen tapahtuma palautuu toistuvasti ja hallitsemattomasti mieleen esimerkiksi kuvina tai ajatuksina aiheuttaen ahdistuneisuutta.

Traumatilannetta muistuttava ärsyke voi saada aikaan tapahtumien kokemisen voimakkaasti uudelleen. Ihminen yrittää välttää tilanteita, joissa näin voisi tapahtua. Tämä vaikeuttaa arkisten asioiden hoitamista ja hankaloittaa muiden seurassa olemista. Ihminen on koko ajan varuillaan ja pelokas sekä välttelee läheisiä ihmissuhteita. Ärtyneisyys ja vihanpurkaukset ovat tavallisia. Tämä voi johtaa eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen tai perheen sisäisiin konflikteihin.

Traumaan liittyy usein vakavia unihäiriöitä, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia. Nämä heijastuvat toiminta- ja oppimiskykyyn ja vaikeuttavat esimerkiksi kielitaidon hankkimista tai työntekoa. Ihminen voi kokea, että mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ovat kaventuneet. Hän loukkaantuu helposti ja tulkitsee ympäristön viestit itselleen epäsuotuisasti. Hänen voi olla erittäin vaikea luottaa muihin. Vaikka menneisyyttä ei voida muuttaa, voi traumojen kanssa oppia elämään

Tukea ja apua on kuitenkin saatavilla esimerkiksi MIELI Kriisikeskus Helsingistä ja MIELI Kriisipuhelimesta.