Kriisistä kohti selviämistä
Kriisi tarkoittaa niin vaikeaa elämäntilannetta, että sellaisen kohdatessa ihminen ei heti tiedä, miten siitä selviäisi. Kriisissä koetut omituiset ja pelottavatkin tunteet ovat kuitenkin normaaleja ja kuuluvat asiaan.
Kriisissä oleva saattaa olla hyvin hätääntynyt ja järkyttynyt. Kriisin aiheuttaa tavallisesti jokin äkillinen ja yllättävä tapahtuma, johon ei ole välttämättä edes voinut mitenkään varautua. Joskus kriisi voi kuitenkin olla seurausta monesta samanaikaisesta tai vain yhdestä isosta odotetustakin elämänmuutoksesta, kuten kotoa pois muutosta. Joskus tapahtuma voi olla odotettu ja jopa toivottu, mutta siitä huolimatta aiheuttaa kriisin.
Kriisiä läpikäyvä saattaa kokea monenlaisia oireita, kuten ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipuja, esimerkiksi vatsa- tai pääkipua. Ihmisten kyky jaksaa vaikeissa elämäntilanteissa on hyvin erilainen. Toiset voivat selvitä hyvinkin vähällä oirehtimisella, toiset tarvitsevat enemmän apua ja aikaa toipuakseen.
Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi:
- Vanhempien avioero
- Läheisen ihmisen tai lemmikkieläimen kuolema
- Perheväkivallan näkeminen tai sen kohteeksi joutuminen
- Pahoinpitelyn tai liikenneonnettomuuden uhriksi joutuminen
- Koulukiusaaminen
- Ihmissuhteen päättyminen
Nämä ovat kuitenkin vain joitakin esimerkkejä tapahtumista, joista tavallisesti seuraa jonkinlainen kriisi. Eri ihmiset voivat kokea samantyyppiset tilanteet hyvinkin eri tavoilla.
Kriisissä tavallisia tunteita ja tuntemuksia ovat:
- Järkytys ja pelko
- Viha, suru, raivokin
- Epäusko. ”Tämä ei voi olla totta, tämä ei voi tapahtua minulle.”
- Ajan hidastuminen. Yksi päivä tuntuu pitkältä.
- Varsinkin aluksi tunne siitä, ettei pääse tapahtumasta mitenkään yli. ”En selviä tästä.” ”Pääni räjähtää surusta. ” (Tämä tunne heikkenee vähän kerrassaan, kun kriisistä toipuminen edistyy.)
Kriisissä koetut omituiset ja pelottavatkin tunteet ovat normaaleja ja asiaankuuluvia. Ne ovat normaalia reagointia epänormaaliin eli kriisin aiheuttaneeseen tapahtumaan. Yllättävistä tai äkillisistä kriiseistä, kuten esimerkiksi onnettomuuksista toipuminen tapahtuu useilla ihmisillä niin samalla tavalla, että on mahdollista puhua kriisin vaiheista. Jos tunteet jatkuvat hyvin ahdistavina tai voimakkaina useita viikkoja tai kuukausia, on hyvä puhua läheisten lisäksi jonkun ulkopuolisen, kuten kouluterveydenhoitajan, psykiatrin, psykologin tai kriisityöntekijän kanssa.
Miten itseään voi auttaa kriisissä?
- Puhumalla tapahtumasta jonkun läheisen tai ammattiauttajan kanssa.
- Tunteita voi ilmaista myös esimerkiksi piirtämällä, kirjoittamalla tai kuuntelemalla musiikkia. Tunteiden ilmaiseminen edistää toipumista.
- Syömällä ja nukkumalla riittävästi.
- Välttämällä päihteiden käyttöä.
- Hakemalla tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi kouluterveydenhuollosta tai kriisikeskuksesta.
Apua on saatavilla
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/kriisikeskusverkosto