Ikääntynyt mieli 2050 -visio
MIELI ry:n Ikääntynyt mieli 2050 -visio sisältää tavoitteet yli 65-vuotiaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Mitä askelia yhteiskunnan on otettava nyt, jotta ikääntyvä mieli voisi hyvin vuonna 2050?
Miten turvaamme Suomen vanhenevan väestön hyvinvointia ja mielenterveyttä?
Esipuhe
Meillä on keskuudessamme kasvava joukko ihmisiä, joilla on rikasta elämänkokemusta, monipuolista osaamista ja tietoa vaikeuksista selviytymisestä. Valtaosa heistä on hyvässä kunnossa, toimintakykyisiä ja aktiivisia toimijoita. Jos olemme onnekkaita, kuulumme ajan mittaan heidän joukkoonsa. Keitä he ovat?
Nuorissa on tulevaisuus, mutta jos elämme tarpeeksi pitkään, ikääntyminen on meidän kaikkien tulevaisuutta. Yli 65-vuotiaita on väestöstä nyt yli viidennes ja vuonna 2030 noin neljännes. Vuonna 2050 ikääntyneitä ovat 1950–1970-luvuilla syntyneet. Ikääntyneet ovat jo nyt moninainen joukko ihmisiä eri taustoineen, ja tulevaisuudessa esimerkiksi monikulttuurisuus yleistyy entisestään.
Ikäihmiset tekevän merkittävän osan vapaaehtoistyöstä ja omaishoidosta.
Ikääntyvät kannattelevat yhteiskuntaamme monin tavoin. He tekevät merkittävän osan vapaaehtoistyöstä järjestöissä ja 58 prosenttia omaishoidosta. Neljä viidestä isovanhemmasta tukee lapsiperheiden arkea. Kun ikäsyrjiviä asenteita puretaan ja osatyön mahdollisuuksia laajennetaan, ikääntyvän vointiin sovitetut työurat voivat jatkua entistä pidempään. Näin lievitetään osaaja- ja työvoimapulaa.
Ikääntyneet jäävät herkästi katveeseen puhuttaessa mielenterveyden edistämisestä. Moni ikääntynyt on kuitenkin oman elämänsä mielenterveyden ylläpitämisen konkari. Suomessa seitsemänkymppiset kärsivät psyykkisestä kuormituksesta vähemmän kuin muut aikuiset, kun heitä kannattelevat elämän
aikana opitut selviytymistaidot. Ikääntyminen vaikuttaa usein myönteisesti myös resilienssiin, itsetuntemukseen sekä myötätuntoon. Jos tunnistamme ikääntyneiden vahvuudet, voimme löytää keinoja vahvistaa myös muiden ikäryhmien mielenterveyttä.
Ikääntyminen vaikuttaa usein myönteisesti resilienssiin, itsetuntemukseen sekä myötätuntoon.
Yhdenvertaiset ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisoikeus. Niiden tuottama turvallisuuden tunne kannattelee jokaisen ikääntyvän mieltä, vaikka palveluiden tarve
vaihteleekin terveyden ja toimintakyvyn mukaan. Julkisen keskustelun keskittyminen ikääntyneisiin
palveluiden käyttäjinä kaventaa näkökulmaa moninaiseen elämänvaiheeseen: kolme neljästä 75 vuotta täyttäneestä pärjää kuitenkin kotona ilman säännöllisiä palveluita. Avartamalla käsitystämme ikääntyvistä voimme löytää ongelmien sijaan ratkaisuja väestönrakenteen haasteisiin.
Ikääntyvä mieli 2050-visio koostuu kahdeksasta teemasta ikääntyneiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi: ikäystävällinen asenneilmapiiri, eriarvoistumisen ehkäisy, mielenterveys elämäntaitona, osallisuus ja arjen kohtaamiset, riittävät ja saavutettavat palvelut, konkarit työelämän voimavarana, ikäystävällinen asuminen, ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto.
Ikääntyneiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen on yhteiskunnallisesti, inhimillisesti
ja taloudellisesti kannattavaa. Se koskettaa koko aikuisväestöä.
1. Ikäystävällinen asenneilmapiiri
Ikämyönteinen asenneilmapiiri näkee ikääntyneiden potentiaalin, voimavarat sekä panoksen yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin. Lisäksi se tunnistaa kaikenikäisten perusoikeudet terveyteen, osallisuuteen ja itsensä näköiseen elämään.
Eliniän pitenemisen myötä käsitykset ikääntymisestä ovat murroksessa. Valtaosa eläkeiän saavuttaneista 65-vuotiaista on hyväkuntoisia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, jotka katsovat elävänsä elämänsä parasta aikaa. Ikääntymisprosessi vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin
vääjäämättä ihmisen fyysiseen toimintakykyyn, mutta vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Pelkkä ikä ei
kerro paljoakaan ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista tai moninaisista rooleista osana yhteisöä.
Kielteiset asenteet ikääntyneitä kohtaan on riskitekijä ikääntyneiden mielenterveydelle. Ikääntymiseen liittyvien normien ja stigmojen sekä ikääntyneiden syrjinnän on väistyttävä, jotta ikääntyvä mieli voi hyvin. Yhteiskunnallinen keskustelu väestön ikääntymisestä keskittyy yhä usein huoltosuhteeseen ja palveluiden riittävyyteen. Tämä kapea-alainen näkökulma lisää ikäsyrjintää, ikäryhmien välistä vastakkainasettelua ja eriarvoisuutta.
❏ Muutetaan julkista puhetta ja asennoitumista ikääntyneitä kohtaan aikaisempaa
arvostavammaksi.
❏ Nähdään ikääntyneet voimavarana ja vahvistetaan heidän osaamisensa ja elämänkokemuksensa huomioimista ja hyödyntämistä. Ikääntyneillä on annettavaa niin työelämässä, vapaaehtoistyössä kuin omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.
❏ Korjataan ikääntyviin kohdistuvia asenteita myös työelämässä, niin että heidän osaamistaan arvostetaan enemmän ja että heidät nähdään työyhteisön voimavarana.
❏ Huomioidaan ikääntymisprosessin moninaisuus myös työelämässä ja arvostetaan myös
osatyökykyisyyttä.
2. Eriarvoistumisen ehkäisy
Perusoikeuksien toteutuminen suojaa mielenterveyttä. Eriarvoisuuteen tulee tarttua jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.
Eriarvoistuminen kuormittaa eniten heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä, ja heille kasautuu eniten mielenterveyden riskitekijöitä.
Tiedetään, että koulutustaso on yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn kaikenikäisillä aikuisilla. Taloudelliseen huono-osaisuuteen liittyy niin heikkoa koettua terveyttä kuin yksinäisyyden
kokemuksia.
❏ Ikääntyneitä kohdellaan yhdenvertaisesti suhteessa toisiinsa ja muihin ikäryhmiin.
❏ Tuodaan ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää näkyväksi ja puututaan eriarvoiseen kohteluun. Ikääntyvillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet yhteiskunnassa.
❏ Vähennetään köyhyyttä ja vahvistetaan tukea perheille, joille toimeentulo-ongelmien lisäksi kasautuu muita ongelmia. Köyhyys lisää riskiä mielenterveyden riskitekijöiden elämänmittaiseen kasautumiseen.
❏ Vahvistetaan pienituloisten ikääntyneiden sosiaaliturvaa varmistamaan heille ihmisarvoinen elämä.
❏ Lisätään tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta ja vähemmistöistä. Ikääntyneet ovat moninainen joukko erilaisia aikuisia ihmisiä elämäntarinoineen ja mieltymyksineen, ja silti tasa-arvoisia. Tuodaan vähemmistöihin kuuluvien näkemyksiä esiin ikääntyneille kohdennetuissa palveluissa ja toiminnoissa.
❏ Huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja ymmärretään kulttuurieroja myös ikääntyneiden kohdalla.
3. Mielenterveys elämäntaitona
Mielenterveyttä voi vahvistaa ja mielenterveystaitoja voi oppia läpi elämän.
Moni ikääntynyt on ehtinyt kartuttaa elämänkulun eri vaiheissa mielenterveysosaamistaan, johon
kuuluvat muun muassa tunnetaidot, kehon hyvinvoinnin vaaliminen, riittävä palautuminen ja yhteys
toisiin ihmisiin.
Kehon ikääntyessä, arjen ja elämänpiirin muuttuessa osaamisen kertaaminen ja päivittäminen, jopa
uuden oppiminen voi olla tarpeen.
Tarjotaan ikääntyneille mielenterveysosaamisen välineitä, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan, eri ikäluokkien ja yksilöiden erilaiset lähtötaidot huomioiden.
❏ Levitetään tietoa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkityksestä yksilöille ja yhteisöille.
❏ Tuetaan ikääntyneiden arjen aktiivisuutta ja arkiliikuntaa. Tarjotaan ikääntyneille
liikuntamahdollisuuksia heidän omissa lähiympäristöissään. Lisätään tietoisuutta liikunnan
merkityksestä mielenterveydelle.
❏ Tuetaan ikääntyviä aikuisia aivoterveyden vaalimisessa niin työpaikoilla kuin kodeissa.
Huomioidaan palautumisen, levon ja unen merkitys mielenterveydelle.
❏ Varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elinikäiselle uuden oppimiselle.
❏ Huomioidaan ihminen psykologisena, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, muistaen ikääntymisprosessien yksilöllisyys.
4. Osallisuus ja arjen kohtaamiset
Ikääntyneen mielen hyvinvointia lujittaa se, että elämänpiiriin tulee uusia ihmisiä, ja ikääntyneelle uusia rooleja ja oman toimintakyvyn sallimia osallistumisen mahdollisuuksia elämän loppuun asti.
Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa elämänkulun kaikissa vaiheissa. Ikääntyessä sosiaaliset suhteet muuttuvat, kun esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, läheisten menetykset ja oman toimintakyvyn heikentyminen muokkaavat eri tavoin ihmissuhteiden kenttää.
Tärkeitä ihmissuhteita voi vaalia, vahvistaa ja monipuolistaa monin keinoin. Ikääntyneiden yksinäisyyden ehkäisy on osallisuuden ja arjen kohtaamisten vahvistamista. Myös oikeudenmukainen
yhteiskunta voi tukea toimillaan ihmisten mahdollisuuksiin osallistua sosiaalisiin tilanteisiin ja kohdata toisiaan.
❏ Vahvistetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen eri
toimintaympäristöissä.
❏ Nähdään ikääntyneiden ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot mielenterveyttä edistävänä
voimavarana. Tuetaan ikääntyneiden yhteyksiä perheeseen, ystäviin, harrastusryhmiin ja muihin merkityksellisiin sosiaalisiin verkostoihin.
❏ Lisätään mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen. Luodaan luontevia kohtaamispaikkoja eri ikäisten ihmisten ystävystymiselle.
❏ Vähennetään ikääntyneiden yksinäisyyttä. Huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet sekä yksinäisyydelle altistavat elämänvaiheet ja -tilanteet, kuten leskeksi jääminen ja eläköityminen.
❏ Turvataan järjestöjen toiminta ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa ja kohtaamispaikkojen luomisessa.
❏ Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä taiteen ja kulttuurin äärelle.
❏ Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia päästä kohtaamisiin ja tapahtumiin esimerkiksi
järjestämällä kuljetuksia.
❏ Huomioidaan teknologian mahdollisuudet ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuuksia ylläpitää ja laajentaa digitaitojaan, jotta teknologia olisi luonnollinen osa arkea. Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja helppokäyttöisiä.
5. Riittävät ja saavutettavat palvelut
Toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on ikääntyvän mielenterveyden kulmakiviä.
Palvelujärjestelmän lähtökohtana tulisi olla kokonaisvaltainen terveyskäsitys, jonka mukaan ihminen
on psykofyysinen kokonaisuus, ja hyvinvoinnilla on aina myös sosiaalinen ulottuvuutensa.
Riittävät peruspalvelut lisäävät turvallisuuden tunnetta etenkin paljon palveluita käyttävillä ihmisillä.
Mielenterveyttä vahvistava ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä työ on niin taloudellisesti
kuin inhimillisesti kannattavaa. Ikääntyneillä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua
mielenterveyden ongelmiin.
❏ Varmistetaan monipuolisten palvelujen tarjonta ikääntyneille. Palvelujen on oltava saavutettavia, esteettömiä ja oikea-aikaisia, ja kaikissa palveluissa on syytä vahvistaa ikäosaamista.
❏ Varmistetaan ikääntyneiden vaivaton pääsy tarvittaviin palveluihin. Vahvistetaan
ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ikääntyneiden omissa elinympäristöissä. Panostetaan palveluneuvontaan.
❏ Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa mielenterveyttä edistävässä työssä ja palveluissa. Huomioidaan kielten moninaisuus palveluissa ja turvataan myös eri kieliä käyttäville ikääntyneille laadukkaat palvelut.
❏ Säädetään kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jolla varmistetaan myös
ikääntyneiden pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon
perusterveydenhuollossa kuukauden sisällä hoidon tarpeen havaitsemisesta.
❏ Psykoterapeuttikoulutus muutetaan maksuttomaksi toteuttamalla se jatkossa yliopistojen erikoistumiskoulutuksena.
❏ Varmistetaan ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Päihdehäiriö ei saa olla mielenterveyspalvelujen saamisen esteenä tai päinvastoin.
❏ Puretaan mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta hoitoon hakeutumisen ja avun
pyytämisen kynnys laskee.
❏ Tunnistetaan julkisen sektorin rinnalla kolmannen sektorin rooli ikääntyneiden mielenterveyden vahvistamisessa ja turvataan sen toimintaedellytykset.
❏ Lisätään ikääntyneiden parissa työskentelyn arvostusta esimerkiksi palkkausta kehittämällä.
6. Konkarit työelämän voimavarana
Inhimillinen, mielen hyvinvointia tukeva työkulttuuri ja voimavaroja vahvistavat arjen toimintatavat auttavat jaksamaan työssä eläkeikään asti ja eläkeiässäkin.
Mieliystävällinen työelämä tukee työntekijöiden jaksamista koko työuran ajan. Kun väestö Suomessa
ikääntyy, on tarpeen pohtia, miten tämä vaikuttaa työelämään.
Työyhteisöissä erilaisuus, kokemus ja eri-ikäisyys kannattaa nähdä ongelmien ratkaisun välineenä, ei
ongelmana. Pitkän työuran tuoma osaaminen ja kokemukset työn tekemisestä erilaisissa tilanteissa
ovat voimavara sekä yksilölle että koko työpaikalle.
❏ Kehitetään työelämän rakenteita ja työnantajien osaamista ikääntyvien mielenterveyttä ja
työkykyä tukeviksi. Huomioidaan ikääntyvien toimintakyvyn moninaisuus ja vahvistetaan
työnantajan osaamista räätälöidä heille yksilöllistä toimintakykyä vastaavia työtehtäviä.
❏ Arvostetaan aidosti iän ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Luovutaan työelämän ikäsyrjivistä käytännöistä. Autetaan työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään ikääntyvien osaamista työelämän voimavarana, myös rekrytoinneissa.
❏ Muistetaan ihmisen kyky elinikäiseen oppimiseen ja hyödynnetään sitä.
❏ Levitetään tietoa keinoista kehittää työpaikkojen mielenterveysosaamista. Tällöin työpaikoilla on paremmat kyvyt vahvistaa kaikkien mielenterveyttä. Kielteisen, kuormituslähtöisen työelämäpuheen väheneminen houkuttelee pidempiin työuriin.
❏ Lisätään esihenkilöiden mielenterveysosaamista ja taitoa johtaa ikääntyneitä.
❏ Avataan uusia polkuja osatyökykyisille, jotta työnteko on yhä useammalle ikääntyvälle
mahdollista. Osa-aikatyön mahdollisuudet tulee varmistaa lakisääteisesti.
❏ Varmistetaan sosiaaliturvan, esimerkiksi perustulon avulla moninaisten työurien luominen työelämän aikana. Pyritään ehjempiin ja pidempiin työuriin. Varmistetaan työnteon mahdollisuus myös eläkeiässä.
❏ Autetaan työpaikkoja huomioimaan paremmin aivoergonomiaa sekä sen mielenterveyttä ja työkykyä vahvistavia vaikutuksia.
❏ Panostetaan työyhteisöissä ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen ja tukeen eläkkeelle
jäämisen siirtymävaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa. Kehitetään siirtymisvaiheeseen eläkevalmennusta ja vertaistoimintaa.
7. Ikäystävällinen asuminen
Ikäystävällinen asuminen koostuu turvallisen kodin lisäksi riittävistä kotiin tuotavista palveluista, kattavasta julkisesta liikenteestä, kuljetus- ja saattajapalveluista sekä esteettömästä lähiympäristöstä.
Moni ikääntynyt haluaa asua itsenäisesti kotonaan mahdollisimman kauan. Tämä on myös
yhteiskunnan toive. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta asumisen täytyy kuitenkin olla
fyysisesti ja psyykkisesti turvallista. Iän karttuessa tämä tarkoittaa esteetöntä asuntoa ja riittäviä
kotiin tuotavia palveluita, silloin kun niitä tarvitaan.
Asuinympäristöjen suunnittelussa tulee huomioida ikääntyvien tarpeet. Asumismuodosta riippumatta
ikääntyneillä tulee olla myös mahdollisuus poistua kotoaan – ulkoilla, ottaa osaa yhteisöjen toimintaan ja liikkua asuinympäristössään mieltymystensä mukaan.
❏ Ikääntyneiden asumisen ja asumisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan ympäristön
esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.
❏ Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset.
❏ Asumisessa huomioidaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ja tämän edellytyksenä
monipuoliset vaihtoehdot, kuten tarjonnaltaan riittävät palveluasumisen ja yhteisasumisen
muodot sekä laadukkaat palvelut kotona asumisen tueksi.
❏ Uudessa asuinrakentamisessa tulee huomioida muutokset asuntokunnissa elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muuttuessa, sekä eri ikäryhmien luontevat kohtaamiset arjessa, jotka lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
❏ Hyödynnetään teknologiaa ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamisessa ja itsenäisen asumisen tukemisessa. Teknologia kuuluu luonnolliseksi osaksi arkea, ja digitaalisten palveluiden tulee olla ikääntyneille saavutettavia ja helppokäyttöisiä.
8. Ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto
Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ovat merkityksellisiä asioita myös ikääntyneiden mielenterveyden näkökulmasta.
Liikkuminen ja erilaiset askareet luonnossa ovat ikääntyneille merkittävä hyvinvoinnin lähde.
Runsas ja monipuolinen lähiluonto tekee luonnosta nauttimisen mahdolliseksi läpi elämän, myös
sen loppupuolella.
Moni ikääntyneistä kantaa huolta niin ympäristön kantokyvystä kuin nuorten sukupolvien
tulevaisuudesta ja ilmastoahdistuksesta. Ympäristötoivoa luodaan parhaiten tekemällä ilmastokriisiä
hillitsevää ja luontokatoa mahdollisimman tehokkaasti, laajasti ja nopeasti pysäyttävää politiikkaa.
❏ Ympäristötuho uhkaa myös ikääntyneiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan välttämättä pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.
❏ Luonnon hyvinvoinnin merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille huomioidaan kaikessa
päätöksenteossa, mukaan lukien viheralueiden ja lähiluonnon säilyttäminen sekä saavutettavuus ja esteettömyys lähi- ja asumisympäristöjen ja luontoreittien suunnittelussa.
MIELI ry kutsui keväällä 2023 ikääntyneiden mielenterveydestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita pohtimaan ikääntyneiden mielenterveyden edistämisen tulevaisuutta. Ikääntyvä mieli 2050 -visio on koostettu työpajojen keskusteluista.
Mukana olleet 32 tahoa ovat antaneet asiantuntemustaan vision valmisteluun, mutta yksittäinen organisaatio ei välttämättä allekirjoita kaikkia esitettyjä asioita. Lopullinen Ikääntyvä mieli 2050 -visio on julkaistu vain MIELI ry:n nimissä.
Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!
| Aivoliitto ry |
| Diakonissalaitos |
| EHYT ry |
| Eläkeliitto ry |
| Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry |
| Folkhälsan |
| Helsingin seudun kesäyliopisto |
| HelsinkiMissio |
| Ikäinstituutti |
| Invalidiliitto ry |
| Kansallinen senioriliitto ry |
| KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry |
| Kuuloliitto |
| Kotkan kaupunki |
| Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue |
| Maria Akatemia ry |
| Mielenterveyspooli |
| Mieli Kotkan seudun mielenterveys ry |
| Miina Sillanpään Säätiö |
| Muistiliitto ry |
| Petäjäveden mielenterveysseura ry |
| Sateenkaariseniorit ry |
| SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry |
| Suomen Olympiakomitea |
| Suomen Psykologiliitto ry |
| Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry |
| Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry |
| Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry |
| Vanda svenska församling |
| Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry |
| Vanhustyön keskusliitto ry |