Siirry sisältöön

Ikäystävällinen ilmapiiri edistää ikääntyneiden mielenterveyttä

Ikääntyneiden mielenterveydestä puhutaan melko vähän heidän suuresta lukumäärästään huolimatta. Heidän osuutensa väestöstä myös kasvaa voimakkaasti, sillä tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomen väestöstä yli 26 prosenttia ja vuoteen 2060 mennessä 29 prosenttia on yli 65-vuotiaita.
Kaksi eläkeikäistä naista vierekkäin katsovat toisiaan

Pelkkä ikä ei kerro paljoakaan ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista eikä toimintakyvystä. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmään kuuluu hyvin moninainen joukko erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, joiden persoonallisuus ja elämänhistoria sekä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat siihen millaisina he itseään pitävät.

Ihmisen eliniän ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntyminen on mahdollistanut sen, että usein eläkkeelle siirtymisen ja vanhuuden väliin jää yhä pidempi aikaväli. Valtaosa eläkkeelle siirtyneistä, nk. kolmannessa iässä olevista on hyväkuntoisia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.

Yhteiskunnan kielteiset asenteet ikääntyneitä kohtaan ovat keskeinen riskitekijä ikääntyneiden mielenterveydelle.

Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän mielen voimavarojen merkitys osana kokonaisvaltaista toimintakykyä korostuu. Aktiivinen ikääntyminen ja toimintakyvyn säilyttäminen tukevat ikääntyneen ihmisen itsenäisyyttä, mahdollisuuksia osallisuuteen ja edistävät mielen hyvinvointia. Fyysisen toimintakyvyn heikentyessä aktiivinen ikääntyminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen voivat yhä toteutua tarvittavilla tukitoimilla.

Mitä askeleita yhteiskunnan olisi otettava, jotta ikääntyvä mieli voisi hyvin tulevaisuudessa? 

Riittävät ja saavutettavat peruspalvelut kannattelevat ikääntyneiden hyvinvointia jo olemassaolollaan. Yhdenvertaiset palvelut tulisi nähdä kaikenikäisten ihmisoikeutena. Toisaalta kapea-alaiset käsitykset ikääntyneistä palveluita paljon käyttävinä vanhuksina ja huoltosuhdetta vääristävänä menoeränä ovat omiaan lisäämään ikäsyrjintää, joka asettaa ikääntyneet eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Rinnalle kaivataan enemmän keskustelua ikääntyneiden monista rooleista kansalaisina: omaisina, omaishoitajina, vapaaehtoisina, työvoimareservinä, veronmaksajina, asiantuntijoina ja niin edelleen.

Yhteiskunnan kielteiset asenteet ikääntyneitä kohtaan ovat keskeinen riskitekijä ikääntyneiden mielenterveydelle. Ikääntyneillä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet elää yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä yksilöllistä ja oman näköistään elämää sekä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan haluamallaan tavalla. Työelämässä, vapaaehtoistoiminnassa ja muissa yhteisöissä ikääntyneiden kertynyttä elämänkokemusta, osaamista ja voimavaroja voitaisiin arvostaa ja tuoda esiin entistä laajemmin. 

Ikääntyneiden potentiaali ansaitsee nousta suurempaan arvoon.


MIELI ry toteutti keväällä 2023 Ikääntyvä mieli 2050 -visiotyöpajoja, joiden tulokset julkistetaan kesäkuussa. Työpajoissa keskustelua herättivät sosiaali- ja terveyspalveluiden huolestuttava tilanne sekä ikäystävällisen asumisen ja lähiympäristön tärkeys. Yksi olennaisimmista teemoista on kuitenkin yhteiskunnan ikäystävällinen asenneilmapiiri. Iäkkäiden mielenterveyttä edistetään muun muassa muuttamalla yhteiskunnan asenteita positiivisemmiksi ikääntyneitä kohtaan, huomioimalla iäkkäiden moninaisuus ja voimavarat sekä edistämällä yhdenvertaisuutta ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Muutokset tehdään niin yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöiden tasolla. 

Sivua muokattu 18.9.2023

Ota yhteyttä

Sonja Maununaho

Asiantuntija, Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen
+358 40 194 1859
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: