Siirry sisältöön

Itsemurhakuolleisuus ei enää vähene

Itsemurhien väheneminen Suomessa on pysähtynyt. Itsemurhien ehkäisy vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Itsemurhien ehkäisyohjelma voi toimia vain riittävän rahoituksen turvin.
Marena Kukkonen

Itsemurhien määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi 1990-luvun alun huippuvuosista, mutta viime vuosina myönteinen kehitys on pysähtynyt. Vuonna 2024 Suomessa teki itsemurhan 761 henkilöä, mikä on yhdeksän enemmän kuin edellisenä vuotena. Itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on noin yksi prosentti: joka päivä kaksi henkilöä tekee itsemurhan, ja jokaista itsemurhaa kohden arvioidaan olevan noin kaksikymmentä yritystä.

Keski-ikäisten miesten itsemurhakuolleisuus on edelleen suurempi kuin muun väestön

Miesten itsemurhakuolleisuus on yhä selvästi suurempi kuin naisten, vaikka ero on pienentynyt 1990-luvulta. Vuonna 2024 miesten itsemurhakuolleisuus kasvoi 3 prosenttia ja naisten väheni 7 prosenttia. Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä (miehiä 577, naisia 184).

Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 13 prosenttia (97 henkilöä). Vaikka määrä väheni edellisvuodesta, nuorten naisten osuus on kasvanut viime vuosina yli 40 prosenttiin.

Itsemurhaan kuolleiden mediaani-ikä oli 45 vuotta. Eniten itsemurhia tehtiin 35–39-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa määrät myös kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. [1]

Myös poliisin tilastoissa itsetuhoisuus näyttäytyy selvästi. Poliisin tilastojen mukaan itsemurhayrityksiä tai niiden uhkia oli hälytystehtävissä vuonna 2015 noin 11 600, ja viime vuonna niitä oli yli 18 400. Se tarkoittaa 350:tä viikossa, viittäkymmentä joka päivä. [2]

Ehkäisytoimet vaativat jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta

Itsemurhien ehkäisytyössä keskeistä on toimenpiteiden jatkuvuus ja suunnitelmallisuus. Vuosien 1986–1996 aikana toteutetun itsemurhien ehkäisyprojektin ja muiden vaikuttavien toimien ansiosta itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen, mutta lasku on viime vuosina taittumassa.

Itsemurhien väheneminen ei ole itsestäänselvyys, vaan tulosta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä. MIELI Kriisipuhelimeen ja chattiin tulevien itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on kasvanut erityisesti tänä vuonna. Akuutisti itsetuhoisia keskusteluita on kriisipuhelimessa keskimäärin noin neljä vuorokaudessa (2024: 3,3) ja itsetuhoisuuteen liittyviä keskusteluita keskimäärin 22 (2024: 19). Tämä kertoo toisaalta ihmisten halusta hakea apua ja puhua itsetuhoisista ajatuksistaan, mutta samalla korostaa ennaltaehkäisevän työn ja helposti saavutettavan tuen merkitystä.

Suomessa on edellisellä hallituskaudella laadittu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen mukaan ehkäisytyössä keskeistä on moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueilla, itsemurhavaaraa työssään kohtaavien ammattilaisten kouluttaminen, turvasuunnitelmien ja lyhytinterventioiden käyttöönotto, mielenterveyspalvelujen saavutettavuuden parantaminen sekä päihdehaittojen vähentäminen, esimerkiksi huumeiden valvottujen käyttöhuoneiden avulla.

Vaikka kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma on olemassa, sen toimeenpanoon ei ole ohjattu riittävää rahoitusta. Tämä on merkittävä este suunnitelmien muuttumiselle konkreettisiksi teoiksi ja vaarantaa työn jatkuvuuden. Itsemurhien ehkäisy edellyttää johdonmukaista resursointia, pitkäjänteistä koordinaatiota ja poliittista sitoutumista, jotta jo saavutettuja tuloksia ei menetetä.

Vastuullinen uutisointi ja avoin keskustelu auttavat ehkäisemään itsemurhia

Itsemurhien ehkäisy edellyttää myös mediaosaamisen vahvistamista. Vastuullisella viestinnällä ja uutisoinnilla voidaan ehkäistä itsemurhia. Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan itsemurhista uutisoitaessa on tärkeää välttää yksityiskohtaista kuvailua ja sensaationhakuisuutta, muistaa hienotunteisuus sekä tuoda esiin tukipalveluita.

Itsemurhista on tärkeää puhua avoimesti, mutta eettisesti ja turvallisesti. Median ja sosiaalisen median toimijoiden rooli on tässä keskeinen, kun yhteiskunnassa vahvistetaan toivoa ja ohjataan apua tarvitsevia tuen piiriin.

On hyvä muistaa, että itsemurhat ovat estettävissä. Jokainen kohtaaminen, itsemurhavaaran tunnistaminen ja avun tarjoaminen on mahdollisuus pelastaa henki.


1) Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

2) Luvut käyvät ilmi Poliisihallituksen uutisesta

Ota yhteyttä

Marena Kukkonen

Päällikkö, Kriisitoiminnot, Itsemurhien ehkäisykeskus
+358 40 669 3070
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: