Siirry sisältöön

Miten lievittää kesäloman aiheuttamaa rahastressiä?

Monissa perheissä voidaan tuntea häpeää, kun kesäloman aktiviteetit jäävät rahahuolien takia väliin. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei vertaa omaa rahatilannetta muiden vastaavaan, sanoo YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen.

1. Miten päästä yli vaikeista tunteista, kun odotukset ja todellisuus kesän suhteen eivät kohtaa rahan takia?

Pysähdy pohtimaan, millainen on sinulle ja läheisillesi hyvä ja taloudellisesti kestävä kesäloma. Lomatekeminen on hyvä suhteuttaa omiin mahdollisuuksiin ja arvojen mukaiseen toimintaan. Joskus on hyvä kyseenalaistaa ympäriltä tulevia odotuksia, esimerkiksi sosiaalisen median ja mainosten antamaa kuvaa. Erityisesti lapsiperheessä yhteiset hetket, aito ja riittävä läsnäolo ovat asioita, joita lapsi kaipaa ja tarvitsee. Aikuisena lapsi luultavasti muistaa kesästä paremmin heinikon juurelta poimitut metsämansikat kuin kaupasta ostetut tavarat.

2. Millä tavalla rahan puute haastaa mielen hyvinvointia?  

Ihmiset käsittelevät ja kokevat huolia eri tavoin. Joillekin yksikin lisäkulu aiheuttaa unettomia öitä ja heikentää toimintakykyä, kun taas toinen luottaa elämän kannattelevan myös isomman rahattomuuden hetkellä.  

Pitkittyessään rahattomuus voi kuitenkin haastaa mielen hyvinvointia aiheuttamalla lisääntynyttä stressiä, alavireisyyttä, ahdistusta sekä pelkoa ja toivottomuutta tulevasta. Murehtiminen saattaa olla jatkuvaa, jolloin se voi alkaa lisätä myös fyysisiä oireita, kuten unettomuutta.

Aikuisena lapsi muistaa paremmin heinikon juurelta poimitut metsämansikat kuin kaupasta ostetut tavarat.

Jatkuva huoli rahasta voi heikentää itseluottamusta, lisätä vetäytymistä sosiaalisista tilanteista sekä laukaista voimakkaitakin itsesyytöksiä. Taustalla on usein häpeän tunne omasta tilanteesta.  

3. Mitä voin tehdä, jos raha-asiat ahdistavat?

On hyvin yleistä, että raha-asiat toisinaan ahdistavat. Vaikka raha herättäisi epämiellyttäviä tunteita, on tärkeä tunnistaa ja tiedostaa oma realistinen rahatilanne sekä kohdata siihen liittyvät tunteet. Hiljalleen voi havahtua myös tiedostamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat omaan rahankäyttöön ja suhtautumistapoihin.  

Jos kokee, että raha-asiat eivät ole hallinnassa, on erityisen tärkeä pitää kiinni niistä asioista, joihin tässä hetkessä voi vaikuttaa, kuten säännöllisestä ruokailusta, ulkoilusta ja levosta. Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä löytää ja vaalia niitä asioita, jotka ovat hyvin juuri nyt. Huolten käsittelemistä varten voi ottaa päivästä oman aikansa, esimerkiksi 15–30 minuuttia.

Mikäli perheessä on lapsia, on tärkeää keskustella heidän kanssaan rahaan liittyvistä tilanteista, joita lapsi on todennäköisesti huomannut tai kokenut. Lapsi aistii monella tavalla perheen ilmapiiriä ja rahahuolia, ja siksi hänen on tärkeä saada kuulemilleen ja kokemilleen asioille ymmärrettävä ikätason mukainen selitys. Aikuisen vastuulla on kuitenkin aina rajata keskustelua siten, ettei oma ahdistus tartu lapseen sekä osoittaa, että aikuisella on vastuu perheen raha-asioista.  


4. Miten voin lievittää häpeän tunnetta silloin, kun rahat eivät riitä kaikkeen, mihin toivoisin?  

Myötätuntoinen suhtautuminen omaa tilannetta kohtaan saattaa lievittää häpeän tunnetta. Itsemyötätunnon opettelussa voi auttaa ajatus: miten suhtautuisit ystävään, joka on vastaavassa tilanteessa? 

Hyvinvoinnin kannalta on keskeistä pyrkiä siihen, ettei vertaisi liikaa omaa rahatilannetta muiden tilanteisiin. Tässä ajassa on yleistä, että ihmiset asettavat itselleen korkeita tavoitteita kuluttamiseen, vaurastumiseen ja toisinaan myös epärealistisiin hankintoihin. Sosiaalisen median myötä myös ylikuluttaminen on tullut helpoksi, muutamien klikkauksien päähän.

Rahaan liittyvän häpeän hälventäminen on meidän kaikkien vastuulla.

Raha-ahdistuksesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät voi säästää enää mistään ja rahat kuluvat elämän välttämättömyyksiin. Silloin ei auta, että neuvotaan ainoastaan säästämään. Rahaan liittyvän häpeän hälventäminen onkin meidän kaikkien vastuulla. Kohtaamalla ihmisen kokonaisvaltaisesti, empaattisesti ja ymmärtäväisesti viestitään hänen olevan arvokas.

5. Mistä saan apua rahastressiin?

Yksin ei tarvitse pärjätä. Rahaan liittyvistä tunteista on hyvä jutella luotettavan läheisen tai tuttavan kanssa. Saatat yllättyä, että muillakin on ollut samankaltaisia huolia. Mikäli omasta tilanteesta on vaikea keskustella tutun kanssa, voi pienissä kuin suurissakin huolissa olla yhteydessä MIELI Kriisipuhelimeen (09 2525 0111).

Takuusäätiö tarjoaa neuvontaa numerosta 0800 9 8009 sekä Kysy rahasta -chatissa. Voit ottaa palveluihin yhteyttä myös anonyymisti. Talous- ja velkaneuvonta tarjoaa tukea taloudellisen tilanteen kartoittamisessa, talouden suunnittelussa sekä mahdollisen velkatilanteen selvittämisessä. Palvelut ovat maksuttomia. 

Jos raha aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja vaikuttaa merkittävästi toimintakykyysi, ota rohkeasti yhteyttä terveydenhuollon palveluihin. 

6. Miten voin lisätä hyvinvointiani? 

Pohdi, mitkä asiat tuottavat sinulle aidosti pysyvää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Etenkin taloushuolten keskellä pysähdy kartoittamaan, miten lisätä elämään merkityksellisiä ja mielekkäitä asioita, jotka eivät ole suoraan yhteydessä rahaan. Kiitollisuus oman elämän tärkeistä asioita lisää hyvinvointia.  


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: