Siirry sisältöön

Miksi loma on niin tärkeä työstä palautumiseen?

Moni jää kesä-heinäkuussa lomalle, jolloin kehon ja mielen on tärkeä palautua. MIELI ry:n työnhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen kertoo, miksi työstä palautuminen on tärkeää ja miten sitä voi edistää.

Viimeisen 30 vuoden aikana työelämä on muuttunut paljon. Työ on palveluvaltaistunut, työtä tekevät ovat entistä koulutetumpia, digitalisaatio on läpäissyt koko työelämän ja työhyvinvoinnissa korostuu fyysisten rasitteiden rinnalla mielen hyvinvointi. Etätyön lisääntyminen on vaikuttanut niin, että työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet.

Työ vaatii energiaa, ja meidän pitää ponnistella, jotta saamme asioita aikaiseksi. Useissa tutkimuksissa näkyy se, että ihmiset eivät enää palaudu työstä. Elimistömme on jatkuvassa kuormitustilassa. Tämä saattaa johtaa pitkittyneeseen stressiin ja loppuunpalamiseen.

Lomalla on kuitenkin tärkeää päästää irti työasioista ja antaa kehon ja mielen levätä.

Miksi loma ja työstä palautuminen on niin tärkeää? 

Työn aiheuttamasta kuormituksesta, stressistä, voidaan puhua hyvänä ja huonona stressinä. Molemmat rasittavat elimistöä, ja niistä on tärkeä palautua loman aikana.

’Hyvä stressi’ on nimensä mukaan hyvänlaatuista, lyhytkestoista ja myönteistä. Hyvässä stressissä asiat koetaan innostavina, se auttaa meitä tarttumaan toimeen ja antaa potkua suoritustilanteessa. Hyvä stressi on tarpeellista arjessa ja usein poistuu, kun asia on hoidettu.

’Huono stressi’ on taas nimensä mukaisesti huonolaatuista, jatkuvaa ja koetaan kielteisenä. Huonossa stressissä näemme uhan tai vaaratilanteen. Meitä kalvaa tunne riittämättömyydestä, kiireestä ja epäonnistumisen mahdollisuudesta. Keskittyminen ja muistaminen kärsivät vahingollisen stressin seurauksena.

Loman aikana työtehtäviin liittyvät stressitekijät on aika laittaa hetkeksi sivuun, oli ne sitten ’hyviä’ tai ’huonoja’. Pitkittyneessä stressitilassa kehon ja mielen luonnolliset sopeutumistoimet pystyvät pitämään ihmisen kohtalaisen toimintakykyisenä melko pitkään. Jossakin vaiheessa jatkuva liiallinen sopeutuminen kuluttaa niin paljon voimavaroja, että voimavarat ehtyvät. Lomalla on erityisen tärkeä kerätä voimavaroja lepäämällä ja tekemällä niitä asioita, mitkä itselle tuntuvat palauttavilta.

Mitkä asiat kertovat siitä, ettei ole palautunut tarpeeksi?

Kun palautuminen ei ole ollut loman aikana riittävää, voimavarat kohdata työn vaatimuksia ovat tavallista heikommat.  Joudumme ponnistelemaan tavallista enemmän suoriutuaksemme työstä. Meillä on kielteisiä ajatuksia ja tunteita sekä tyytymättömyyttä työtämme kohtaan. Palautumista vaikeuttavat muun muassa kiire, keskeytykset, huono työilmapiiri, teknologian käyttöön liittyvä stressi, epäselvät asiat, epävarmuus sekä paine olla koko ajan tavoitettavissa.

Onnistunut palautuminen tarkoittaa sitä, että keho ja mieli on loman aikana palautunut perustasolle. Meillä on iloa, intoa ja energiaa tehdä itseä kiinnostavia asioita, harrastaa ja tavata ystäviä. Palautuminen on riittävää, kun työasiat eivät pyöri vapaa-ajalla mielessä, ja loman jälkeen kokee olevansa virkistynyt ja valmis palaamaan töihin.

On hyvä huomioida, että palautuminen arjessa ei voi olla pelkästään yksittäisen työntekijän vastuulla. Kyse on myös työoloista:

  • Onko taukojen pitäminen ylipäätään mahdollista?
  • Onko työpaikalla siihen sopivat tilat?
  • Onko työpäivässä huokoisuutta?
  • Onko organisaation rakenteet ja johtaminen sekä työ on järjestelty niin, että palautuminen on mahdollista?

Miten palautumista voi edistää itse?

Työn voimavarat, kuten työn hallinta, itsenäisyys ja sosiaalinen tuki tukevat palautumista työssä. Tiedetään, että me ihmiset tarvitsemme hyvin monipuolista palautumista. Pelkkä uni ei riitä palauttamaan meitä. Työstä palautumista voi tukea omia työolojaan ja palautumisen keinoja muokkaamalla. Sama pätee myös palautumiseen lomalla.

Voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä sinut irrottaa työasioista lomalla? Entäs työpäivän aikana?
  • Onko loma-ajan tekemisesi monipuolista? Käytätkö erilaisia palautumisen tapoja töissä?
  • Onko sinulla loman aikana riittävästi väljyyttä? Saatko itse rytmittää jotain asioita työssäsi?
  • Olisiko loman aikana mahdollista opetella jotain uutta mukavaa taitoa? Minkä parissa pääset oppimaan uutta töissä?
  • Saatko lomalla tehdä asioita yhdessä läheisten, tärkeiden ihmisten kanssa? Miten yhteistyö muiden kanssa näkyy työssäsi?

Miten säilyttää palautuminen arjen taas alkaessa?

Kun työ taas loman jälkeen alkaa, hyvä keino pitää yllä jatkuvaa palautumista, on luoda esimerkiksi niin kutsuttuja palautumisansoja. Palautumisansat ovat itsesi kanssa sovittuja taukoja työpäivään. Ne voi esimerkiksi kalenteroida ja tiimissä voidaan sopia, että ne eivät jousta kiireen tai muun priorisoinnin vuoksi. Ne ovat turvattuja hetkiä omille voimavaroille ja palautumiselle.

Erityisen palauttavaa on, jos työstä pystyy välillä irrottautumaan mukavien työkavereiden seurassa. Palautumisen hetket voivat olla vaikka sovittuja (etä)lounas- tai (etä)kahvitaukoja työkaverin kanssa. Tai työvuoron aikana sovittuja hetkiä, jolloin saa muutaman minuutin vain itselleen.

Kun koemme olevamme palautuneita töissä ja töistä, olemme valmiita ja halukkaita jatkamaan työtehtävien parissa. Hyvä palautuminen näkyy työssä onnistumisena. Työ tuo meille onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa siten voimavarojamme.


Jokainen mieli tarvitsee lohtua.

Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut. Lahjoittamalla autat ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja vahvistat kaikenikäisten mielenterveyttä Suomessa. 

Sivua muokattu 19.6.2024


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: