Psykologi Mari Huhtiniemi: ”Musiikkia voi käyttää tunteiden säätelyyn”
Kun MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi alkaa tehdä kotona ruokaa, keittiössä soi pehmeä jazz. Se tuo asettumisen tunteen ja leppoisan fiiliksen, ja ruoanlaitossa on helpompi päästä alkuun. Kun mieli on niin apeana, että siinä tekee mieli hetken rypeä, listalta valikoituu lohtubiisi.
”Musiikkia voi käyttää jonkin tunnetilan vahvistamiseen tai toisaalta lieventämiseen. Itse käytän sitä paljonkin sellaiseen”, Huhtiniemi kuvaa.
Musiikki voi tutkitusti vähentää ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Se laskee verenpainetta ja sydämensykettä, nostaa mielihyvähormonien määrää aivoissa ja voi jopa lievittää kipua. Tutkimukset vahvistavat, että musiikkiterapia itsessään on toimiva hoitomuoto monissa mielenterveyshäiriöissä mutta myös omaehtoisesta musiikin kuuntelusta voi olla merkittäviä hyötyjä.
Musiikin vaikutus perustuu siihen, että se aktivoi aivoja laajasti eikä vain tietyiltä alueilta.
”Kun musiikin valitsee itse, autonomia toteutuu ja oma toimijuus voi vahvistua. Musiikin kautta voi myös ilmaista tunteita tai saada niistä kiinni, jos tunteiden tunnistaminen on haastavaa. ”
Huhtiniemen mukaan musiikin vaikutus perustuu siihen, että se aktivoi aivoja laajasti eikä vain tietyiltä alueilta. Tutkimuksissa on esitetty, että aktiivisen musiikin harrastamisen vaikutuksesta valkea aine aivoissa lisääntyy, ja se lisää yhteyksiä eri aivoalueiden välillä.
Yhteys nuoreen musiikin kautta
Nuoret kuluttavat paljon auditiivista sisältöä ja hakeutuvat itse oman tyylisensä musiikin pariin. Huhtiniemen mukaan nuoruuden myrskyissä musiikilla voikin olla iso merkitys tunnesäätelyn keinona ja toisaalta identiteetin etsinnässä. Nuori voi löytää musiikista lohtua vaikeina aikoina mutta myös oman viiteryhmänsä, samaa musiikkigenreä kuuntelevat kaverit.
Lisäksi musiikilla on vahva yhteys oppimiseen.
”Hyvä mieli nostaa motivaatiota, joka puolestaan tukee oppimista. Oppitunti voidaan esimerkiksi aloittaa mieluisalla musiikilla ja virittää oppilaiden mieli oppimisen kannalta optimaalisen tilaan.”
Huhtiniemi muistuttaa, että nuoriin voi myös hakea yhteyttä musiikin kautta. Mikä sen parempaa kuin automatka, jossa jokainen vuorollaan saa valita lempibiisinsä. Sitä on tehty myös Huhtiniemen perhematkoilla.
”Osallisuuden tunnetta vahvistaa, kun saa porukassa valita itselle mieluisaa musiikkia. On ihana huomata, miten tärkeää nuorelle saattaa olla, että aikuinen tykkään hänen valitsemastaan kappaleesta.”
Kuorolaulusta parempaa elämänlaatua
Musiikki on lupaava keino myös ikääntyneiden terveyden ylläpitämiseen ja tukemiseen. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa kuorolaulusta selvisi, että aktiivinen musisointi voi tukea ikääntyneiden aivojen rakennetta ja muistia. Lisäksi tutkimuksessa vahvistui, että säännöllinen kuorossa laulaminen on yhteydessä myönteiseen elämänlaatuun ja vähäisempiin masennusoireisiin.
Myös Huhtiniemen arjessa musiikki näkyy automatkojen ja ruoanlaittojazzin lisäksi vahvasti kuorolaulussa. Huhtiniemi on laulanut kuorossa lähes koko elämänsä, 10-vuotiaasta saakka. Kuorossa hän tapasi aikoinaan myös miehensä, joten lauluharrastuksen kautta hän on saanut niinkin paljon kuin perheen. Lapset ovat pienestä pitäen tienneet, että isä on treeneissä maanantai-illat, äiti keskiviikkoillat. Vaikka treenit ovat pitkiä, niin ne antavat enemmän kuin ottavat.
”Harvoin olen kuorotreenien jälkeen väsyneempi kuin sinne mennessä. Treeneistä saatu välitön buusti tuntuu mielen vireydessä”, Huhtiniemi sanoo.
Huhtiniemi ajattelee, että kuorolaulussa on monta mielenterveyttä ylläpitävää ja vahvistavaa tekijää: oma yhteisö, osallisuuden kokemus, säännölliset treenit, uuden oppimisen mahdollisuus sekä onnistumisen kokemukset treeneissä ja keikoilla.
”Jo tietoinen hengittäminen tekee itsessään hyvää mielelle ja kuorolaulussa hengitys voi vielä synkronoitua stemmakavereiden kanssa samalle taajuudelle.”
Yhteisö ja tärkeä harrastus voivat ennaltaehkäistä mielen haasteita mutta myös kannatella kriisin hetkellä.
”Tutkimukset osoittavat, että kuorolaulajat myös itse havaitsevat yhteyden harrastuksen ja hyvinvoinnin välillä. En tiedä, osaisinko itsekään olla enää ilman kuoroa.”
Mental Health Art Week (MHAW) 18.–24. toukokuuta 2026
Mental Health Art Weekiä vietetään yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomen. Mukana kaikuvat myös Suomen laulajain ja Soittajain liitto Sulasol ry:n äänet jäsenkuoroineen.
