Työelämä on murroksessa – kuinka säilyttää työhyvinvointi?
Julkisessa keskustelussa työuupumus ja työn vaativuus nyky-yhteiskunnassa ovat jatkuvasti läsnä. Näistä on tärkeä puhua, ja varsinkin siitä, miten paljon työuupumuksen takia jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen toivoisi kuitenkin julkiseen keskusteluun myös enemmän puhetta työstä mielenterveyden vahvistajana.
– Voimavara- ja vahvuuspuhetta pitäisi tuottaa enemmän. Välillä julkisessa keskustelussa unohtuu, että työ on myös voimavara. On inhimillinen perustarve kokea itsensä kyvykkääksi ja oppivaksi, ja sen tunteen työ parhaimmassa tapauksessa antaa, Lehtinen sanoo.
Omien arvojen mukainen työ onkin asia, jonka Marjo Lehtinen nostaa esille tärkeänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Tämä on tärkeä muistaa myös, kun puhutaan siitä, mikä yksilön oma vastuu on työhyvinvoinnin saralla.
– Se, miten on nukuttu, syöty ja liikuttu ja miten ne ovat tasapainossa on yksilön omalla vastuulla, mutta ne eivät yksinään riitä, jos työ ei ole omien arvojen mukaista.
Psykologinen turvallisuus on tärkeää työyhteisössä
Myös työyhteisö on voi olla tärkeä työhyvinvointia edistävä tekijä – tai pahimmassa tapauksessa päinvastainen.
– Ihmisille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisina kuin ovat. On tärkeää, että pystymme oppimaan, ottamaan riskejä ja esittää tyhmiä kysymyksiä. Se luo psykologista turvallisuutta, että ollaan yhdessä ihmettelevä työyhteisö.
Myös yhdessä nauraminen ja asioista puhuminen myös työasioiden ulkopuolella voi olla iso työhyvinvointia lisäävä tekijä.
Mitä esihenkilöihin tulee, heillä on todella iso merkitys.
– Kaikilla meillä on varmasti kokemusta monenlaisista esihenkilöistä; toiset ovat vahvistaneet hyvinvointia ja toiset eivät.
Lehtinen korostaa, että esihenkilö on vastuussa siitä, mitkä ovat tavoitteet työlle ja miten ne saavutetaan.
Välillä julkisessa keskustelussa unohtuu, että työ on myös voimavara.
– Kun työntekijä tietää, mitä odotetaan, on helpompi tehdä työt ja saada valmistuvista asioista mielihyvää, Lehtinen sanoo ja jatkaa
Oleellista on, että työntekijä tietää, mitä häneltä vaaditaan.
Omassa työhyvinvoinnissaan Lehtinen kokee haasteena sen, että häntä kiinnostaa monenlaiset asiat ja sisällöt, ja joskus haasteena on rajaaminen ja oppimaan sanomaan ei.
– Aina ei tarvitse olla kiinnostunut ja kaikessa mukana.
Lehtinen pitää huolta jaksamisestaan myös liikunnan ja laitepilateksen avulla. Joskus meditaatio- tai mindfulnesshetki voi olla tarpeen.
– Äskettäin oli työpäivä, jolloin tuntui, että kasaantuu liikaa asioita. Olin kotikonttorilla ja otin 15 minuutin breikin, makasin lattialla ja laitoin mindfulness-apin pyörimään.
On tärkeää, että pystymme oppimaan, ottamaan riskejä ja esittämään tyhmiä kysymyksiä.
Inhimillisyys ja arvostus
Eli miten työelämämme pitäisi muuttua poliittisella tasolla, johdon tasolla ja yksilötasolla?
Yhteiskunnan tasolla pääsemme takaisin siihen mistä aloitimme, eli toiveeseen siitä, että työstä puhuttaisiin enemmän voimavarana ja tärkeänä mielenterveyden vahvistajana.
– Organisaatiotasolla toivoisin ymmärrystä psykologisesta turvallisuudesta, mielenterveystaitoja sekä kykyä kommunikoida. Onko puhetapa työyhteisössä arvostava vai toisia sättivä?
Yksilötasolla taas muutoksen tarve kiteytyy inhimillisyyteen ha toistemme arvostukseen.
– Olisi tärkeää, että kohtelemme työkavereita ja itseämme arvostavasti.
Tilaa Mieli työssä -koulutus työyhteisöllesi
Mieli työssä® -koulutus
Sivua muokattu 21.11.2024
