Kuopion kansalaisopisto luotti MIELI ry:n oppeihin – ”Meille on erityisen tärkeää, että kokonaisuuden takana ovat asiantuntijat”
Moni työnantaja haluaisi tukea työyhteisönsä mielenterveyttä, mutta asia voi herättää lähinnä kasan kysymyksiä. Ovatko käytetyt keinot toimivia ja toimivatko ne myös yksilötasolla – ja kuka sen itse asiassa määrittelee, millaisia keinoja työpaikalla käytetään mielenterveyden edistämiseksi?
Näitä asioita pohdittiin myös Kuopion kansalaisopistossa. Se on Kuopion kaupungin organisaatio, joten eräänlainen kehikko oli olemassa.
”Käytännön työ tehdään kuitenkin työyhteisössä. Johtajalla on keinoja, mutta eihän yksin esimies voi operoida näiden asioiden kanssa” , sanoo Kirsti Turunen.
”Olennaista on yhdessä pohtia, teemmekö oikeita asioita juuri tämän työyhteisön kannalta.”
Turunen on Kuopion kansalaisopiston rehtori. Hän halusi vahvistaa työntekijöidensä mielenterveyttä koronapandemian jälkeen, mutta kaipasi avukseen jotakin kättä pidempää.
Mielenterveydestä huolehtiminen on työpaikan erityistehtävä
Kuopion kansalaisopistossa työskentelee yli 400 henkilöä. Suurin osa heistä on määräaikaisia tuntiopettajia.
Työyhteisö on moninainen ja kansalaisopistossa opiskelevat ryhmät keskenään erilaisia. Myöskään kaikki opetustoiminta ei tapahdu samassa toimipisteessä. Kansalaisopiston yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii siis erityisiä ponnisteluja.
Rehtori Kirsti Turunen kiinnostui työyhteisön mielenterveydestä monesta eri syystä.
”Täällä Pohjois-Savossa mielenterveysongelmien luvut ovat valitettavasti maan huippua, joten koen, että myös työpaikoilla on erityistehtävä huolehtia asiasta. Toinen asia on se, että opettajan vointi heijastelee oppilaaseen.”
Kolmas liittyy rehtorin työajan käyttöön.
”Olen työurallani työskennellyt myös sellaisissa työpaikoissa, joissa asiat eivät ole olleet kunnossa. Silloin kaikki työaika kuluu siihen, että johtaja selvittelee riitoja. Olen oppinut, miten tärkeää on etukäteen luoda toimivia malleja ja ennaltaehkäistä ongelmia.”
Aina ei ole kyse rahasta
Kuopion kansalaisopistossa työyhteisön mielenterveyttä tukevat keinot liittyvät arvostavaan johtamiseen sekä TYHY- eli työnhyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmän moniammatillisuuteen.
”Myös tuntiopettajat osallistuvat hyvinvointikyselyihin ja olemme tehneet töitä sen eteen, että työilmapiiri on kannustava.
”Työntekijöiden on tärkeää voida vaikuttaa työhönsä, sillä se tutkitusti lisää hyvinvointia ja kokemusta työn merkityksellisyydestä.”
Aina työntekijöiden mielenterveyden tukeminen ei vaadi valtavia taloudellisia panostuksia. Turunen kertoo esimerkin: muutama vuosi sitten opiston hyvinvointikursseista vastaava koulutussuunnittelija piti kerran kuussa henkilöstölle aamukahvihetken, jonka aikana hän esitteli hyvän mielen taitoja.
”Ne olivat todella onnistuneita puolituntisia. Kerran kuussa puolen tunnin ajan pohdimme porukalla ja yksin hyvinvointimme vahvistamista.”
Toinen konkreettinen, hieman isompi asia, liittyy muutoksiin. Kuopion kansalaisopistossa muutoksista pyritään aina keskustelemaan työntekijöiden kanssa ennen kuin niitä lähdetään toteuttamaan.
”Sen pohjalta tehdään päätös, onko muutos ylipäätään tarpeellinen. Tietenkään aina emme voi vaikuttaa ylempää tuleviin päätöksiin, mutta silloinkin pyrimme työyhteisössä pohtimaan, mikä olisi paras tapa hoitaa asia.”
Koronapandemian myötä Turunen kuitenkin huomasi, että työyhteisö tarvitsee erityistä tukea, sillä osa muutoksista tapahtui nopeasti ja ilman, että niihin pystyi työyhteisössä vaikuttamaan.
”Koronan myötä monessa työyhteisöissä on tajuttu, miten tärkeää muutoksensietokyky on.”
”Ylipäänsä mielenterveystaitojen vahvistaminen on olennainen työelämätaito, joka jää usein liian vähälle huomiolle.”
Turunen alkoi googlata ja löysi MIELI ry:n verkkosivut.
”Verkkosivuilta sai hyviä ja oikein koottuja vinkkejä, ja päädyimme myös tilaamaan koulutusta.”
MIELI ry:n menetelmät otettiin osaksi keinovalikoimaa
Turunen kehuu MIELI ry:n menetelmiä selkeiksi ja asiantunteviksi.
”Meille on erityisen tärkeää, että kokonaisuuden takana ovat asiantuntijat. Se helpottaa tekemistä ainakin meidän työyhteisössämme. Teemme paljon työyhteisön mielenterveyden hyväksi, mutta pohdimme aina, teemmekö oikeita asioita.”
Kuopion kansalaisopisto tilasi MIELI ry:ltä kolmen tärkeimmäksi kokemansa teeman Mieli työssä® -koulutuspaketin. Tärkeäksi nousi esimerkiksi teema ”työ ja mielenterveys”, jonka aikana henkilöstö pääsi pohtimaan mielenterveyden merkitystä omassa työyhteisössään.
Sen verran aiheesta kansalaisopistossa innostuttiin, että tällä hetkellä se on myös hankkimassa MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä.
”Emme ole merkkiorientoituneita, mutta ohjelma oli niin hyvin rakennettu, että merkin kautta koemme saavamme tälle työlle hyvät raamit.”
Mielenterveystyö on pitkäjänteistä
Tulevaisuudessa Kuopion kansalaisopistossa pyritään systematisoimaan ja juurruttamaan MIELI ry:n keinot osaksi työyhteisön toimintatapoja.
”Meillä on paljon hyväksi havaittuja tapoja, mutta tämä on pitkäjänteistä työtä.”
”Tavoitteena on, että jos työyhteisö kohtaa kriisin, kuten nyt koronapandemian, voisimme olla innovatiivisia ja tehdä ratkaisuja hallitusti.”
”Meillä toimii myös tulevaisuustyöryhmä. Se pyrkii ennakoimaan ja arvioimaan oman toiminnan ja toimintaympäristön muutoksia sekä niiden vaikutuksia mielenterveyteen.”
Hyvän mielen työpaikka® -merkki
Mieli työssä® -koulutus
Yrittäjän hyvinvointityö
Sivua muokattu 15.9.2023
Ota yhteyttä
Anna Nuorteva
Asiantuntija, Työelämän mielenterveys
+358 40 186 6558
etunimi.sukunimi@mieli.fi