Fossiilivapaa mielenterveyden edistäminen – mistä on kyse?
Kirjoittaja
Elämme ajassa, jossa ihmisten hyvinvointia uhkaavat sekä toimintamme ympäristövaikutukset että niiden mielenterveysvaikutukset. Uhat näkyvät jo ilmaston lämpenemisenä ja mielen hyvinvoinnin heikkenemisenä. Vaikka molempia uhkia tunnistetaan aiempaa paremmin, yhteistä niille on, että toimet negatiivisten trendien kääntämiseksi ovat toistaiseksi olleet riittämättömät.
Uusimman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja mielen hyvinvointi heikentynyt. Psyykkisen kuormituksen kasvua raportoidaan ympäri maailmaa – kyseessä on siis globaali ilmiö.
Kuormituksen lisääntymisen yhtenä taustatekijänä on ympäristökriisi. Lämpenevä ilmasto, sään ääri-ilmiöt, saasteet ja veden puute eivät uhkaa pelkästään fyysistä terveyttä, vaan ympäristökriisillä on myös mittavia mielenterveysvaikutuksia. Luonnonkatastrofien kuten tulvien ja myrskyjen arvioidaan aiheuttavan noin 40 kertaa enemmän psyykkisiä kuin fyysisiä vahinkoja niiden uhreiksi joutuneille ihmisille.
Tästä huolimatta ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksia ei riittävästi tunnisteta, eikä niitä muisteta huomioida kriisin kustannuksia laskettaessa. Ympäristökriisi aiheuttaa monenlaista psyykkistä oireilua – esimerkiksi ympäristöahdistusta esiintyy varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Moni tuntee myös ympäristösurua lajikadosta ja lähiympäristön tuhoutumisesta. Solastalgiassa tunneside kotiin haavoittuu, kun koti tai sen ympäristö muuttuu peruttamattomasti kielteisellä tavalla.
Ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksia ei tunnisteta tai huomioida kriisin kustannuksia laskettaessa.
Tarvitsemme kiireesti toimia mielen hyvinvoinnin palauttamiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi. Onneksemme nämä toimet kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Voimme tavaroiden ostamisen sijaan panostaa ihmissuhteisiin, perustaa puistoja ja viheralueita ja suojella luontoa. Voimme valita yksityisautoilua terveellisempiä liikkumisen tapoja ja elvyttää paikallisruoan tuotantoketjuja. Kaikki nämä ovat esimerkkejä toimista, joilla voidaan sekä edistää mielenterveyttä että vihreää siirtymää.
Hiilipäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia tavassamme elää ja tuottaa hyödykkeitä. Se vaatii meiltä jokaiselta kykyä sopeutua vääjäämättömään muutokseen. Vaikka vihreässä siirtymässä tarvitaan insinöörejä ja uutta teknologia, se ei tule onnistumaan ilman kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi ihmisen mielen. Meidän jokaisen tulee ymmärtää siirtymän tarpeellisuus, nähdä ratkaisut ja osata sopeutua myös psykologisesti tarvittavaan muutokseen. Meidän tulee osata kohdata ilmastonmuutoksen uhka ja todellisuus, ymmärrettävä sitä ja lopulta hyväksyttävä se. Sopeutuminen edellyttää riittävää mielenterveysosaamista, mielenterveyden lukutaitoa.
Mielenterveyden edistäminen ja vihreä siirtymä liittyvät erottamattomasti toisistaan. Siksi tarvitsemme fossiilivapaata mielenterveyden edistämistä.
