Hallituksen työelämäuudistuksilla on ristiriitaiset näkymät
Kirjoittaja
Hallituksen työelämäuudistuksilla on kunnianhimoiset tulostavoitteet. Työllisyys- ja kasvutoimin halutaan saada 100 000 uutta työllistä ja julkista taloutta vahvistaa noin kahdella miljardilla eurolla. Tehtävän vaativuuskerrointa nostaa jo nyt korkea, yli 74 prosentin työllisyysaste. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste edelleen 80 prosenttiin vuoteen pitkällä tähtäimellä.
Koska mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä, on luonnollista, että työllisyystavoitetta tavoitellaan monin osin mielenterveys edellä.
Nyt yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä myönnetään mielenterveyssyistä. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia.
Työikäisten hyvinvointia vahvistetaan laajalla rintamalla työterveyshuollosta työvoimapalveluihin
Hallitus haluaa puolittaa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot viidessä vuodessa.
Työtä tehdään erityisesti vahvistamalla työterveydenhuollon roolia sekä jatkamalla vaikuttavaksi todettua ohjelmatyötä muun muassa työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollossa vahvistetaan mielen hyvinvoinnin palveluita, varhaista tukea ja hoitoa sekä lyhytpsykoterapiaan pääsyä.
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien työterveyspalvelujen saavutettavuutta ja työhyvinvoinnin vahvistamista selvitetään. Terveydenhuollon lohkojen siiloutumista pyritään purkamaan vahvistamalla yhteistyötä työterveyshuollon, julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon välillä. Toimet vievät oikeaan suuntaan, mutta ne tarvitsevat toteutuakseen riittävän ohjauksen ja rahoituksen.
Mielenterveyttä tukevien hyvien työelämän käytäntöjen käyttöönottoa työelämässä edistetään. Mielenterveyden sairauspoissaoloja vähennetään jatkamalla Työelämä ja hyvä mielenterveys -ohjelman työtä.
Myös kansallista TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin -kehittämisohjelman toteuttamista jatketaan. Tässä järjestöjen rooli ja merkitys on huomioitu esimerkillisesti. Tavoitteeksi on asetettu, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolia työikäisen väestön psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä vahvistetaan. Lisäksi varmistetaan järjestöjen edellytykset osallistua ohjelmatyöhön mieliystävällisemmän työelämän kehittämiseksi.
Hallitus uudistaa myös työvoimapalveluita. Hyvinvointialueet, kunnat ja Kela velvoitetaan tekemään paikallisesti yhteistyötä, jotta asiakas saa tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Kiinnostava uusi avaus on työttömyyskassoille annettava mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita.
IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallia osatyökykyisten työllistämiseksi laajennetaan. Mallilla tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta ja pärjäämään työssään. Mallista aiemmin saadut kokemukset ovat lupaavia, ja työn jatkaminen on toimi oikeaan suuntaan.
Osa hallitusohjelman toimista heikentää työhyvinvointia ja työssä jaksamista
Hyvien kehittämishankkeiden vastinparina hallitusohjelma sisältää suoranaisia heikennyksiä, jotka eivät edesauta työhyvinvointia tai työssä jaksamista. Paremminkin niiden vaikutukset julkisen talouden vahvistamiseksi ovat vähintään kyseenalaisia.
Määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotetaan, ja irtisanomisperusteiden sääntelyä kevennetään. Lakkautuslistalle ovat joutumassa nykymuotoiset vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki. Huonosti toimeenpantuna toimet voivat pirstaloittaa työelämää entisestään, ja lisätä työntekijöiden kuormitusta.
Epävarmuutta lisää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen. Samalla työssäoloehdon määräytymistä muutetaan niin että se ei jatkossa kartu palkkatuetusta työstä. Muutos on epäoikeudenmukainen – palkkatukihan on jo valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa oleville suunnattu toimi.
Epäoikeudenmukaisilta näyttävät myös sairasajan palkkaan kohdistuvat muutokset. Jatkossa sairausajan palkasta ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Käytännössä suuressa osassa työehtosopimuksia ensimmäinen sairaspoissaolopäivä on erikseen määritelty palkalliseksi. Osalta matalapalkka-aloista tällainen työehtosopimuskirjaus kuitenkin puuttuu, ja lopputuloksena eriarvoisuus eri toimialojen työntekijöiden välillä kasvaa.
Kokonaisuutena hallitusohjelmasta välittyy varsin ristiriitainen kuva suomalaisen työelämän kehittämistavoitteista.
Työelämän suuriin haasteisiin, kuten työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vastataan uudistuksilla, jotka monin paikoin kasvattavat epävarmuutta.
Hallitusohjelmassa asetetaan isoja odotuksia paikalliselle sopimiselle ja asioiden ratkaisemiselle työyhteisötasolla. Onnistunut paikallinen sopiminen edellyttäisi hyvää organisaatiokulttuuria ja molemminpuolista luottamusta: näitä taas hallitusohjelman työelämän laatuun ja työehtoihin kohdistuvat heikennykset haastavat raskaasti. Mieliystävällisen ja laadukkaan työelämän rakentamiseksi haasteita olisi kyettävä ratkomaan yhdessä.
Kiitokset kuuluvat kuitenkin hallitusohjelman hyvälle kehittämistyölle, jonka yhteydessä järjestöt on huomioitu esimerkillisesti. Tähän MIELI ry on valmis tuomaan mukaan oman asiantuntemuksensa työelämän mielenterveyden vahvistajana.
Hallitusohjelmassa askelia oikeaan suuntaan itsemurhien ehkäisyssä – Harppaus jää tekemättä
Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?
Mielenterveystyö ei onnistu ilman rahoitusta – Hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia jää vaille resursseja
Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu
Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Sivua muokattu 14.7.2023
Ota yhteyttä
Timo Lehtinen
Johtaja, Työelämä ja ikääntyneet
+358 40 158 2212
etunimi.sukunimi@mieli.fi
