Kadonnutta motivaatiota etsimässä
Tuo mainospätkä palasi mieleeni, kun kesän lomailun jäljiltä yritin löytää kaapistani toimistoon soveltuvia vaatteita ja peiliin katsoessani muistella, milloin viimeksi leikkasinkaan hiukseni. Uskon, että muitakin työpistettä ja kahvia etsiviä, sekä salasanan että motivaation kadottaneita ex-lomalaisia pyörii työpaikkojen käytävillä. Salasanan voi aina uusia ja kahviautomaatti ja työpiste löytyvät suhteellisen helposti. Mutta miten kadonneen motivaation voi puhaltaa liekkiin tai miten saisi alkuun edes pienen kipinän hehkumaan?
Kadonneen motivaation etsinnässä voi lähteä liikkeelle ulkoisesta motivaatiosta. Palkka toimii hyvänä ulkoisen motivaation lähteenä. Se mahdollistaa meille myös muun arjen ja elämän ylläpitämisen. Arkihavaintojen ja monien tutkimusten mukaan pelkkä ulkoinen motivaatio harvoin lisää kokonaisvaltaista tyytyväisyyttämme. Se voi olla kuitenkin kipinän sytyttäjä – mahdollisuus löytää into, ilo ja onnistumisen kokemuksia työssä.
Pelkkä ulkoinen motivaatio harvoin lisää kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä.
Me ihmiset olemme luonnostamme aktiivisia ja uteliaita. Meillä kaikilla on omia kiinnostuksen kohteita. On asioita, jotka saavat meidät innostumaan ja joiden eteen olemme valmiita ponnistelemaan. Niiden suhteen motivaatiomme toimia tulee sisältä eli puhumme sisäisestä motivaatiosta. Jos työ ei kuitenkaan ole näiden omien innostuksen kohteiden joukossa, ei hätää. Sisäistä motivaatiota voi ruokkia ja kasvattaa eri tavoilla.
Ensiksi voimme miettiä, miten pystyisimme vaikuttamaan omiin töihimme. Vaikka pomo määrittelisi tiukan aikataulun tai asiakkaita tulisi ovesta tasaisena virtana, on useimmissa töissä kuitenkin jotakin sellaista, minkä voimme tehdä ihan omalla tavallamme. Mikä se sinun kohdallasi voisi olla? Miten voisit tehdä asioita hieman toisin kuin aiemmin? Mitäs jos kokeilisitkin ihan jotain uutta ja villiä konstia, ja ehdottaisit sitä jopa pomolle tai ainakin työkavereille?
Sisäistä motivaatiota voi kasvattaa eri tavoilla.
Toinen tapa ruokkia sisäistä motivaatiotamme tulee onnistumisen kokemuksista. Kun tunnemme itsemme osaaviksi ja voimme ajatella, että olemme hyviä työssämme, itsearvostuksemme kasvaa ja tyytyväisyytemme lisääntyy. Hyvä mieli hyvän työn tekemisestä tukee sisäistä motivaatiotamme. Mikä voisi olla pienin onnistumisen kokemus, minkä tänään työstäsi saat? Löytyisikö niitä päivän mittaan lisää? Pientenkin hyvien asioiden huomaaminen opettaa mieltämme myös jatkossa pysähtymään onnistumisten äärelle. Jokainen meistä voi opetella taputtamaan itseään olkapäälle, kun olemme saavuttaneet jonkin etapin päivän työssämme. Se voi olla vaikka hymy seuraavalle asiakkaalle jonossa.
Kolmas keino kasvattaa sisäistä motivaatiotamme liittyy siihen, että ihminen on laumaeläin. Haluamme tuntea kuuluvamme johonkin yhteisöön, olevamme osa porukkaa. Onpa porukka sitten vaikkapa työpaikan kahvinkeitintä etsivä taukoporukka, yhdessä lounaalla kävijät, omat tiimiläiset tai muut esihenkilöt. Mikä voisi olla se porukka, jossa sinä voisit tänään tuntea olevasi yksi muista? Kenen seurassa sinä voisit ilmaista ajatuksiasi, tulla kuulluksi, nauraa yhdessä jollekin hullulle jutulle tai vain olla hetken hiljaa kaikessa rauhassa?
Ihmisen mielen perustarpeita ovat tarve pystyä vaikuttamaan omiin asioihinsa, tarve oppia, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä hyväksi sekä tarve kuulua yhteen muiden ihmisten kanssa. Näiden toteutuminen työpäivien aikana on hyvä pohja sisäisen motivaation kasvamiselle. Monesti pienten mukavien asioiden huomaaminen, niiden äärelle asettuminen ja jopa niillä herkuttelu auttavat mieltämme huomaamaan lisää uusia vastaavia juttuja. Tulemme herkemmäksi hyville asioille.
Pienten mukavien asioiden huomaaminen lisää työhyvinvointia.
Hyvien asioiden huomaaminen kasvattaa hyvinvointiamme ja auttaa meitä toipumaan myös niistä päivistä, jolloin loma tuntuu kovin kaukaiselta asialta ja motivaatio töiden tekemiseen makailee jollain toisella planeetalla. Hyvien asioiden huomaaminen on taito, jota voi opetella. Vaikka joka päivä.
Pieniä hyviä asioita työviikkoon juuri sinulle!
Sivua muokattu 31.7.2023
Ota yhteyttä
Marjo Lehtinen
Työhyvinvointipäällikkö
+358 40 841 8880
etunimi.sukunimi@mieli.fi
