Kesätyö jättää nuoreen mielijalanjäljen
Talous ja nuoret TAT:n tuoreen nuorisobarometrin mukaan yhä suurempi joukko nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta. Elämme ns. kolmoiskriisin (ilmasto, korona, Ukraina) aikaa. Elämän epävarmuus kohtaa meitä kaikkia ja kuormittaa erityisesti nuoria.
Työelämään siirtyvät nuoret ovat hyvin heterogeeninen joukko. Heillä on paljon yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, kuten meillä kaikilla. Yhdistäviä asioita ovat ikä ja vähäisempi työ- ja elämänkokemus. Nuoren työelämätaidot ovat vasta kehittymässä. Ensimmäisissä työpaikoissa rakennetaan työelämän perustaa, tutkiskellaan itseä töissä ja opitaan tuntemaan työelämää. Ensimmäisissä työpaikoissa opitaan myös olemaan osa työyhteisöä, jäsenenä eri ikäisten ja erilaisten osaajien joukossa.
Muistatko, miten sinut otettiin vastaan ensimmäisellä työpaikallasi? Ne ovat jännittäviä hetkiä, jotka parhaimmillaan muistetaan läpi elämän. Pienet myönteiset eleet kuten tervetuloa-kortti, karkkipussi tai kukkakimppu työpöydällä viestivät siitä, että tulija on tervetullut. Hyvä perehdytys luo yhteisöllisyyttä, tukee työn hallinnan tunnetta ja auttaa onnistumaan työssä – vahvistaa mielen hyvinvointia. Huomioivalla ja mukaan ottavalla työyhteisöllä on iso merkitys myös yksinäisyyden vähentämisessä.
Nuorelle osaksi työyhteisöä pääseminen on tärkeä osa työelämään kiinnittymistä. Yhteisöllinen työympäristö tukee nuoren työssä suoriutumista ja sitoutumista työyhteisöön. Työkavereiden ja esihenkilön on tärkeää olla saatavilla ja helposti lähestyttäviä, jotta nuori voi keskustella työssä esiintyvistä haasteista. Ja kun työssä tehdään virheitä, on merkittävää, miten niihin suhtaudutaan. Ajatellaanko niiden olevan osa inhimillistä työelämää ja mahdollisuuksia oppia? Ja kun nuori onnistuu, kannattaa siitä antaa myönteistä palautetta. Nuori vasta opettelee omia vahvuuksiaan ja palaute auttaa hahmottamaan niitä.
Nuoria kannattaa ottaa mukaan myös työhön liittyvään päätöksen tekoon ja työn kehittämiseen. Uusin silmin katsova työntekijä voi tuoda arvokkaita ja uudenlaisia luovia ideoita ja ratkaisuja työnteon edistämiseksi, kun työhön ei ole vielä muodostunut itsestäänselvyyksiä.
Eräässä yrityksessä heräsi huoli nuorten liiallisesta vaativuudesta itseään kohtaan. Yhdessä nuorten kanssa luotiin työhyvinvointivalmennus osaksi perehdyttämistä. Valmennuksessa uusille työntekijöille korostetaan kohtuullisen työsuorituksen merkitystä ylisuorittamisen ja sitä seuraavan uupumisen välttämiseksi. Myös työkulttuuria alettiin muuttaa niin että riittävän hyvä oikeasti riittää. Toisessa yrityksessä nuoret loivat mielenterveyttä edistäviä pelejä, podcasteja ja kyselyjä nuorille sopivilla tavoilla ja kanavilla. Nuoret rakensivat perehdytystä liittyen uneen, syömiseen, liikkumiseen ja työelämätaitoihin omalla kulmallaan asiantuntijoita hyödyntäen.
Jotta nuorten käsitykset työelämän raskaudesta muuttuvat, työmäärän ja palkan tulee olla kohtuullinen, työtä tulee voida tauottaa ja ruokatauko pitää. Nuoret on otettava mukaan ja heihin on suhtauduttava arvostavasti ja oikeudenmukaisesti. Parhaimmillaan ensimmäinen työpaikka jää mieleen kokemuksena, jonka seurauksena nuori voi nähdä työn voimavarana. Muistiin jää jälki, että omaan työhön saa vaikuttaa, työstä saa onnistumisen kokemuksia ja työyhteisö toimii tukena, kun pulmia työssä tai muussa elämässä tulee vastaan. Kokemus siitä, että työssä ei jää yksin.
Kesätyöpaikasta tai nuoren ensimmäisestä työpaikasta jää työelämän mielijalanjälki. Millaisen mielijalanjäljen sinun työpaikkasi jättää?
Kirjoitus on tuotettu osana Alkon ja MIELI ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppanuutta.
Ota yhteyttä
Saija Koskensalmi
Asiantuntija, Työelämän mielenterveys
+358 40 771 2116
etunimi.sukunimi@mieli.fi