Siirry sisältöön

Toivo on uskoa tulevaisuuteen

Toivo auttaa jaksamaan eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Joskus toivon tukemiseen tarvitaan apua, tukea ja kannattelua ulkopuolelta.

Jaa: 
Jaa Whatsappissa Tulosta

Toivo on mielentila, joka tarkoittaa suuntautumista kohti tulevaisuutta. Luottamus on uskoa toisiin ihmisiin ja siihen, että asiat järjestyvät. Yleisenä elämänasenteena toivo ja luottamus tarkoittavat eteenpäin katsomista niin että odotushorisontissa siintää jotain hyvää.

Toivon vastakohta toivottomuus, tai epätoivo, on näköalattomuutta. Se kumpuaa yleensä pienemmistä ja suuremmista menetyksistä, pettymyksistä ja vastoinkäymisistä. Näköalattomassa tilanteessa voi olla vaikeaa nähdä pieniäkään mahdollisuuksia parempaan päin.

Psyykkiset selviytymiskeinot ovat osa mielen voimavaroja

Ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua elämän haasteisiin ja vastoinkäymisiin. Resilienssi eli psykologinen joustavuus ja psyykkiset selviytymiskeinot ovat osa persoonallisuutta. Ne ovat rakentuneet elämän mittaan lapsuudesta lähtien. Niihin kuuluu periytyviä ominaisuuksia, kuten temperamentti sekä kasvuympäristössä omaksuttuja tapoja ja vuorovaikutusmalleja.

Selviytymiskeinoihin kuuluu muun muassa ongelmanratkaisu-, kommunikaatio- ja tunnetaitoja. Ne vaihtelevat eri ihmisillä huomattavasti.

On olemassa myös defensiivisiä selviytymiskeinoja, jotka ovat kehittyneet suojaamaan ihmistä hänen käsittelykykynsä ylittäviä kokemuksia vastaan. Defenssit eivät ole varsinaisia selviytymiskeinoja, eivätkä ne useinkaan auta ihmistä kohti parempaa.

Olennaista toiveikkuuden kannalta on, että ihminen kokee omien selviytymiskeinojen auttavan häntä vaikuttamaan omaan tilanteeseensa, joskus aivan pieninkin askelin. Joskus mielentila voi vaihdella toiveikkaasta lannistuneeseen päivittäin. Toivoa ylläpitäviä asioita on hyvä tunnistaa itsekseen tai toisten kanssa yhdessä

Lista konkreettisista asioista, jotka auttavat jaksamaan ja lisäävät omia arjen voimavaroja, ylläpitää myös toiveikkuutta.

Avoin mieli, psykologinen joustavuus, sinnikkyys ja resilienssi auttavat jaksamaan ja selvittämään monimutkaisiakin vaikeuksia. Mutta resilienssikään ei kehity tyhjiössä, vaan niin, että saamme tukea ja kannustusta elämän eri vaiheissa. Vaikeat toistuvat elämänkokemukset vahingoittavat myös sinnikkyyttä ja mielen joustavuutta.

Jos elämä tuntuu olevan solmussa, asioita kannattaa reflektoida esimerkiksi kirjoittamalla itsekseen tai puhumalla luotettavan ihmisen kanssa. Hyvät keskustelut auttavat jäsentämään omaa tilannetta ja tuovat siihen uutta näkökulmaa. Jos läheisiä ihmisiä ei ole, tarjolla on matalan kynnyksen auttavia palveluita.

Kenenkään ei tarvitse yrittää selviytyä yksin. Mikäli toivoton mieliala jatkuu pidempään, tukea ja apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Jos taustalla on hankalia, traumaattisia asioita, joista on vaikeaa saada otetta, kannattaa hakeutua ammattilaisten tarjoaman keskusteluavun pariin.

Jos tarvitset keskusteluapua