Toivo on uskoa tulevaisuuteen
Toivo auttaa jaksamaan eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Joskus toivon tukemiseen tarvitaan apua, tukea ja kannattelua ulkopuolelta.
Toivo on mielentila, joka tarkoittaa suuntautumista kohti tulevaisuutta. Luottamus on uskoa toisiin ihmisiin ja siihen, että asiat järjestyvät. Yleisenä elämänasenteena toivo ja luottamus tarkoittavat eteenpäin katsomista niin että odotushorisontissa siintää jotain hyvää.
Toivon vastakohta toivottomuus, tai epätoivo, on näköalattomuutta. Se kumpuaa yleensä pienemmistä ja suuremmista menetyksistä, pettymyksistä ja vastoinkäymisistä. Näköalattomassa tilanteessa on joskus vaikea nähdä pieniäkään mahdollisuuksia parempaan päin.
Jos elämä tuntuu olevan solmussa, asiasta voi puhua ensin jollekin läheiselle ihmiselle. Keskustelu luotettavan ihmisen kanssa auttaa jäsentämään omaa tilannetta realistisesti ja tuo siihen lisää näkökulmia.
Haasteisiin suhtaudutaan eri tavoin
Ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua elämän haasteisiin ja vastoinkäymisiin. Psyykkisiin selviytymiskeinoihin kuuluvat vaikeiden tunteiden käsittelyn taidot, joita on monenlaisia. Käsittelykeinot vaihtelevat eri ihmisillä huomattavasti. Kuvaavaa on, että yksi voi saada voimaa optimismista, toinen mustasta huumorista ja kolmas ”pessimisti ei pety” -asenteesta.
Niin optimismilla kuin pessimismillä on riskinsä. Jos optimisti tuudittautuu myönteiseen lopputulokseen, voi olla että ilman panostuksia tavoite jääkin saavuttamatta. Tai jos elämä tuo eteen jotain omien odotusten vastaista, pettymys on musertava. Taas jos pessimistisesti ennakoi valmiiksi epäonnistumista, tämä voi johtaa toivottomuuteen ja lamaantumiseen ja siihen, ettei edes yritä.
Itselleen kannattaa listata konkreettisia asioita, jotka auttavat jaksamaan ja lisäävät arjen voimavaroja.
Olennaista on, että ihminen kokee omien selviytymiskeinojen auttavan häntä vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Koska mielentila voi vaihdella toiveikkaasta lannistuneeseen päivittäin, on hyvä tunnistaa, mitkä asiat ylläpitävät toivoa omassa elämässä. Itselleen kannattaa listata konkreettisia asioita, jotka auttavat jaksamaan ja lisäävät arjen voimavaroja.
On tärkeää jaksaa olla kärsivällinen ja tehdä päivittäin asioita paremman olon puolesta. Tätä kutsutaan psykologiseksi joustavuudeksi tai lannistumattomuudeksi. Utelias, avoin mieli sekä valmius tunnistaa ja muuttaa omia ajatusmalleja auttavat selviämään vaikeiden tilanteiden yli.
Elämään kuuluu sekä valoisia että tummia jaksoja. Mikäli mieliala on toivoton pidempään, tukea ja apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Jos tarvitset keskusteluapua
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 on auki päivystysaikoina. mieli.fi/kristelefon
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/ajanvaraus