Mielenterveysvaikutuksia arvioimaan!

Nyt on aika ottaa mielenterveysvaikutukset huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lue lisää Lapinlahden lähteen pilotista.

Kirjoittaja

Taina Laaksoharju

Taina Laaksoharju työskentelee MIELI ry:ssä MIVA-hankkeen asiantuntijana.

Hyvä mielenterveys on ensisijaisen tärkeä terveyden osa, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyymme yhteiskunnan jäseninä. Yksilöiden hyvästä mielenterveydestä koostuu hyvinvoivien ja kukoistavien yhteisöjen selkäranka. Onkin jo aika, että yhteiskunnallisissa päätöksissä otetaan paremmin huomioon niiden vaikutukset mielenterveyteen. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia voidaan soveltaa hyvinkin erityyppisiin päätösesityksiin, esimerkiksi kaavoituksessa, palveluiden suunnittelussa ja muutostilanteissa tai ohjelmien ja projektien valmistelussa. Kansallinen Mielenterveysstrategia vuosille 2020-2030 linjaa, että mielenterveyden huomioiminen tulisi sisällyttää kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon.

Tässä kokemuksia Lapinlahden Lähteen MIVA-pilotista.

Lapinlahti pilottina Suomen MIVA-ohjeistuksen luomisessa

MIVA-hankkeen tavoitteena oli saada mielenterveysvaikutusten arviointi MIVA osaksi muita ihmisvaikutusten arviointeja ja luoda Suomeen soveltuva ohjeistus. Tässä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa hankkeessa yksi MIELI ry:n tehtävistä oli pilotoida tunnettua kansainvälistä mallia Suomen ohjeistuksen pohjaksi. Ideana oli testata valmista mallia Suomeen luotavan ohjeistuksen pohjaksi.

Tämä malli oli MWIA: Mental well-being Impact Assessment (uusi välilehti) josta on netissä vapaasti ladattava manuaali. Mallin on kehittänyt The National Mental Health Development Unit Englannissa vuonna 2011. Hankkeen tavoitteena on ollut tuoda mielenterveys keskeiseksi osaksi terveyttä WHO:n politiikan mukaan: ”No health without mental health”.

Mallin mukaisia arviointeja on tehty jo satoja eri puolilla Englantia ja myös muissa maissa, hyvinkin erilaisiin hankkeisiin ja päätösasioihin. Suomen tapaukseksi valittiin Lapinlahden lähde, joka on pitkään ollut vailla lopullista päätöstä tulevaisuudestaan.

Tutkimuksissa vahvistetut mielenterveyttä suojaavat tekijät ovat toimijuus ja autonomia, osallisuus ja yhteenkuuluvaisuus sekä pärjäävyys ja yhteisöllisyyden edut.

Mallissa suunnataan katsetta mielenterveyden ongelmien sijaan mielen hyvinvointia vahvistaviin tekijöihin. Nämä tutkimuksissa vahvistetut mielenterveyttä suojaavat tekijät ovat toimijuus ja autonomia, osallisuus ja yhteenkuuluvaisuus sekä pärjäävyys ja yhteisöllisyyden edut. Mallin hyvänä puolena onkin pidetty sitä, että se voi vähentää mielenterveysongelmiin edelleen usein liitettyä stigmaa siirtämällä huomion pois mielenterveysongelmista mielenterveyttä vahvistaviin tekijöihin.

Kokemuksia hyvistä ja huonoista puolista

Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arviointiin käytetty MWIA-työkalu tarjosi yksityiskohtaisesti ohjatun arviointiprosessin, josta oli selkeä lähteä arviointityöhön. Se toimi työn suunnittelun ja aikatauluttamisen pohjana hyvin, ja manuaalista löytyvät valmiit mallit muun muassa työpajojen sisältöön sekä tulostaulukointeihin. Työkalun ansioihin kuuluvat lisäksi mielenterveysvaikutusten tutkimusnäyttö, sekä mielenterveyteen vaikuttavien suojatekijöiden selkeä avaaminen.

Testatun MWIA-mallin hyvinä puolina olivat selkeä ja käytännönläheinen, vaiheittain etenevä prosessi, joka ohjaa selkeästi sidosryhmien osallistamiseen. Prosessi selkeästi lisäsi asianomaisten ja etenkin päättäjien tietoisuutta mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista yksilötasosta laajempiin yhteiskunnan rakenteisiin asti. Se myös ylipäätään nosti päättäjien tietoisuutta alueen mielen hyvinvoinnin tilasta ja suunnitellun päätöksen vaikutuksista mielen hyvinvointia suojaaviin tekijöihin.

Prosessi teki näkyväksi toimintoja, työtä ja ympäristötekijöitä, jotka edistävät mielenterveyttä. Koska samat mielenterveyttä suojaavat tekijät koskevat kaikkia ihmisiä, MIVA saattoi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ainakin paikallisesti.

Koska mielenterveyteen vaikuttavat osa-alueet voivat olla hankalasti mitattavia, itse arviointi kaipaa konkretiaa.

MIVA:n vaiheet menivät ja menevät osittain päällekkäin. Lapinlahden arviointia vaikeutti päätösvaihtoehtojen ja sidosryhmien runsaus. Lisäksi päätösvaihtoehdoissa oli paljon epävarmuutta ja auki olevia asioita. Tällaisessa tilanteessa arvioinnin tulokset ovat skenaarioperustaisia ja siten suuntaa antavia; nyt kaupungin tehtäväksi jääkin arvioida kokonaiskuvaa. Jo esiselvityksen aikana tehtiin rajauksia ja koottiin tausta-aineistoja nykytilanteen mielenterveysvaikutusten lähtötilanteen arvioon. Toisinaan on hyvä tehdä nykytilanteesta erillinen raporttinsa, ja näin tehtiin myös Lapinlahden pilottiarvioinnissa, koska epäiltiin, tietääkö päättävä taho riittävästi siitä, miten laajaa mielenterveystyötä Lapinlahdessa tehdään.

Valtuustoaloitepohja ja järjestöopas tulossa

Tämä pilottiarviointi tehtiin järjestövetoisesti, mutta yleensä ihmisvaikutusten arvioinnit (IVA) tehdään virkamiestyönä. Vaikka päättävä taho on useimmiten vastuussa arvioinnin tekemisestä, myös järjestökenttä voi pyytää arviointeja. On aina suositeltavaa, että arviointi tehdään kumppanuusperiaatteella siten, että asianomaiset tahot ovat mukana tuottamassa tietoa. Arviointia voivat pyytää myös päätöksen vaikutuksen alaiset tahot tai järjestöt, ja tähän on tulossa tueksi järjestöopas sekä valtuustoaloitepohja.

Prosessissa kannattaa kuulla kokemusasiantuntijoita ja eri kohderyhmien kanssa työskentelevien järjestöjen asiantuntemusta, jotta mielenterveysosaamista on riittävästi työryhmässä, saadaan luotettavampi arvio ja lopputuloksena parempi päätös.

Johtopäätökset

Suomen mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointimalli todennäköisesti tulee osaksi muita hyvinvointi- ja ihmisvaikutusten arviointeja. MWIA-mallista voi soveltaen omaksua mielen hyvinvointiin keskittyvän, mielenterveyden suojatekijöihin perustuvan tarkastelumallin. Itse perusprosessin kuvauksen vaiheet (esikartoitus, rajaaminen, arviointiaineiston kerääminen, arviointi ja suositukset) ovat yhteneväiset muiden käytettyjen hyvinvointivaikutusten arviointimallien kanssa.

Koska mielenterveyteen vaikuttavat osa-alueet voivat olla hankalasti mitattavia, itse arviointi kaipaa konkretiaa. Tarkastelemalla tosiasiallisia, konkreettisia toiminnan mahdollisuuksia sekä mahdollistajina olevia fyysisiä toimintapuitteita (tilat, paikka ja ympäristö), joilla on yhteys mielenterveyden suojatekijöihin, voidaan paremmin arvioida muutoksia yhtälön muodossa. Jos asia X poistuu, keskeytyy, kallistuu tai muuten muuttuu, nähdään helpommin, onko asialla positiivinen, negatiivinen tai neutraali vaikutus mielen hyvinvointia tukeviin mahdollisuuksiin.

MIVA voidaan aina räätälöidä päätösesityksen mukaan. Se ei aina vaadi paljoa aikaa tai työtä, mutta mitä suuremmasta ja monimutkaisemmasta päätöksestä on kyse, sitä enemmän vaaditaan yhteistyötä, ennakkosuunnittelua ja resursseja. Hyvin arvioitu päätös tuottaa hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Ihanteellista olisi tehdä arviointi ennen kun esitys on lopullisessa muodossaan, jolloin on mahdollista vielä aidosti parantaa päätösesitystä. Kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä, joilla on vaikutusta alueen ihmisten toimintamahdollisuuksiin, on vaikutuksensa myös mielenterveyden suojatekijöiden toteutumiseen. Kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, ja päätösten vaikutusten arviointi on usein myös lakisääteistä.