Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – MIVA käyttöön
Hyvä mielenterveys on ensisijaisen tärkeä terveyden osa, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyymme yhteiskunnan jäseninä. Yksilöiden hyvästä mielenterveydestä koostuu hyvinvoivien ja kukoistavien yhteisöjen selkäranka. Onkin jo aika, että yhteiskunnallisissa päätöksissä otetaan paremmin huomioon niiden vaikutukset mielenterveyteen.
Kuntien ja alueiden päättäjät ovat avainasemassa päättäessään asukkaiden elämään vaikuttavista asioista. Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten mielenterveyteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu asukkaille merkittävien päätösten ennakkoarviointi, onhan kunnan perustehtävänä edistää kuntalaisten hyvinvointia. Ihmisten mielenterveyteen vaikuttavat asiat eivät ole tähän mennessä tulleet riittävästi huomioitua päätöksenteossa. Siksi tarvittiin MIVA -hanketta.
Päätöksillä ja toimenpiteillä voi olla välittömiä (esimerkiksi palvelun muutos) tai välillisiä (esimerkiksi viheralueiden laatu ja läheisyys) vaikutuksia. Ne voivat olla myös lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksia. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia voidaan soveltaa hyvinkin erityyppisiin päätösesityksiin, esimerkiksi kaavoituksessa, palveluiden suunnittelussa ja muutostilanteissa tai ohjelmien ja projektien valmistelussa. Kansallinen Mielenterveysstrategia vuosille 2020-2030 linjaa, että mielenterveyden huomioiminen tulisi sisällyttää kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon. Ihanteellista olisi tehdä arviointi ennen kuin esitys on lopullisessa muodossaan, jolloin on mahdollista vielä aidosti parantaa päätösesitystä. Kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä, joilla on vaikutusta alueen ihmisten toimintamahdollisuuksiin, on vaikutuksensa myös mielenterveyden suojatekijöiden toteutumiseen.
MIELI ry:n tehtävät MIVA-hankkeessa olivat:
- Kysely mielenterveystyötä tekevien järjestöjen näkemyksistä mielenterveysvaikutusten arviointiin
- Pilottitutkimus Lapinlahden lähteen mielenterveysvaikutuksista (nykytilan kuvaus) ja englantilaisen Mental Well-being Impact Assessment (MWIA) työkalun koekäyttö Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi Suomeen luotavan mallin pohjaksi
- Järjestöopas mielenterveysvaikutusten arvioinnista helpottamaan MIVAn käyttöönottoa yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton ja Ehyt ry:n kanssa
Hanke käynnistyi 03/2022 ja päättyi 03/2023. Hanke sai rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön Mielenterveysstrategian toteuttamiseen varatuista varoista. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), MIELI ry, Mielenterveyden keskusliitto MTKL ry sekä EHYT ry.
MIVA-hanke linkittyy MIELI ry:ssä Hyvän mielen kunta -hankkeeseen, joka pyrkii tukemaan mielenterveyden edistämistä kunnissa.
Käytetyn MWIA mallin toimivuus Lapinlahden pilotoinnissa
Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arviointiin käytetty Mental Well-being Impact Assessment työkalu tarjosi yksityiskohtaisesti ohjatun arviointiprosessin, josta oli selkeä lähteä arviointityöhön. Se toimi työn suunnittelun ja aikatauluttamisen pohjana hyvin, ja manuaalista löytyvät valmiit mallit muun muassa työpajojen sisältöön sekä tulostaulukointeihin pystyi muokkaamaan Lapinlahden tapaukseen sopiviksi. Työkalun ansioihin kuuluvat lisäksi mielenterveysvaikutusten tutkimusnäyttö, sekä mielenterveyteen vaikuttavien suojatekijöiden selkeä avaaminen.
Suomen mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointimalliin voisi omaksua MWIA mallin perusprosessin kuvauksen vaiheet (esikartoitus, rajaaminen, arviointiaineiston kerääminen, arviointi ja suositukset), mutta itse arviointi kaipasi konkretiaa, johon ratkaisuksi sopisi tarjouma teoria. Tarkastelemalla mielenterveyteen yhteydessä olevia tarjoumia eli tosiasiallisia, konkreettisia toiminnan mahdollisuuksia yhdessä fyysisten toimintapuitteidensa kanssa (tilat, paikka ja ympäristö), voidaan paremmin arvioida muutoksia yhtälön muodossa. Jos asia X poistuu, keskeytyy, kallistuu tai muuten muuttuu, nähdään helpommin, onko asialla positiivinen, negatiivinen tai neutraali vaikutus mielen hyvinvointia tukeviin mahdollisuuksiin.
Järjestöt mukaan tuleviin mielenterveysarviointeihin
Suomen arviointimallia rakennettaessa on tärkeää, että myös mielenterveystyötä tekevien järjestöjen asiantuntemus saadaan käyttöön. MIELI ry on tehnyt hankkeessa järjestökentän kartoituskyselyn, johon vastasi 27 mielenterveysalan järjestötoimijaa. Kyselyssä selvisi muun muassa, että järjestöt ovat valmiita kumppanuuteen mielenterveysvaikutusten arviointiprosessiin asiantuntijoina. Järjestöt toivovat selkeyttä ja pelisääntöjä tilanteisiin, joissa järjestökuuleminen olisi osa päätöksentekoprosessia. Järjestöt toivoivat, että heidät otettaisiin mukaan jo päätösten valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyyn asiantuntijoina. Järjestöt toivovat aitoa osallisuutta päätöksentekoprosessiin, ei vain näennäistä kuulemista vailla aitoa vaikutusmahdollisuutta. Yksi järjestöjen esittämä keino on kokemusasiantuntijoiden kuuleminen; yli puolet vastaajista kannatti kokemusasiantuntijoiden kuulemista osana MIVA-prosessia. Kokemusasiantuntijat voisivat koulutuksen tai perehdytyksen jälkeen toimia asiantuntijoina päätösten suunnittelusta alkaen.
MIELI ry on yhdessä MTKL:n ja Ehyt ry:n kanssa laatinut MIVAn käyttöönottoa helpottavan oppaan järjestökentän tueksi (tiedosto alla).
Järjestöt voivat mm.:
- olla MIVAn käynnistäjä tai tekijä
- osallistua asiantuntijana tai tarjota kokemusasiantuntijoita
- antaa lausuntoja esityksiin, tuottaa tietoa tai kerätä arviointiaineistoa päätöksenteon tueksi.
- Lopuksi järjestöt ovat tärkeitä edunvalvojia ja varmistavat, että ennakkoarviointi on tehty riittävän kattavasti.
- Tuloksena luotettavampi arvio ja parempi päätös.