Siirry sisältöön

Kuntien ja myös tulevien hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu ympäristölle ja asukkaille merkittävien päätösten ennakkoarviointi. Jotta ihmisten mielenterveyteen vaikuttavat asiat tulisivat nykyistä paremmin huomioitua päätöksenteossa, tarvitaan MIVA -hanketta. Mielenterveysvaikutusten arviointi on toistaiseksi puuttunut, ja mielenterveysstrategia peräänkuuluttaakin mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa Suomeen. Tulevaa mallia voidaan hyödyntää paitsi kunnissa ja HYTE -alueilla, myös osana lainsäädännön, politiikkojen ja ohjelmien valmistelua valtionhallinnossa. MIVA-hankkeessa kartoitetaan erilaisia nykyisiä arviointimalleja meiltä ja muualta, ja testataan Englannissa kehitettyä ja jo käytössä olevaa kansainvälistä mallia (MWIA) arvioiden sen soveltuvuutta Suomeen. Ihmisvaikutusten arviointeja toki jo tehdäänkin, ja moni niistä on lakisääteistä. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki, tasa-arvolaki ja YK:n lasten oikeuksien sopimus velvoittavat arvioimaan ennalta päätösten vaikutuksia hyvinvointiin. Toistaiseksi kuitenkaan mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin (MIVA) ei ole ollut olemassa vakiintunutta käytäntöä tai valmista mallia.

MIELI ry:n tehtäviä tässä hankkeessa:

  1. Kysely mielenterveystyötä tekevien järjestöjen näkemyksistä mielenterveysvaikutusten arviointiin
  2. Pilottitutkimus Lapinlahden lähteen mielenterveysvaikutuksista (nykytilan kuvaus) ja englantilaisen Mental Well-being Impact Assessment (MWIA) työkalun koekäyttö Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi Suomeen luotavan mallin pohjaksi
  3. Järjestöopas mielenterveysvaikutusten arvioinnista helpottamaan MIVAn käyttöönottoa

Järjestöt mukaan tuleviin mielenterveysarviointeihin

Suomen arviointimallia rakennettaessa on tärkeää, että myös mielenterveystyötä tekevien järjestöjen asiantuntemus saadaan käyttöön. MIELI ry on tehnyt hankkeessa järjestökentän kartoituskyselyn, johon vastasi 27 mielenterveysalan järjestötoimijaa. Kyselyssä selvisi muun muassa, että järjestöt ovat valmiita kumppanuuteen mielenterveysvaikutusten arviointiprosessiin asiantuntijoina. Järjestöt toivovat selkeyttä ja pelisääntöjä tilanteisiin, joissa järjestökuuleminen olisi osa päätöksentekoprosessia. Järjestöt toivoivat, että heidät otettaisiin mukaan jo päätösten valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyyn asiantuntijoina. Järjestöt toivovat aitoa osallisuutta päätöksentekoprosessiin, ei vain näennäistä kuulemista vailla aitoa vaikutusmahdollisuutta. Yksi järjestöjen esittämä keino on kokemusasiantuntijoiden kuuleminen; yli puolet vastaajista kannatti kokemusasiantuntijoiden kuulemista osana MIVA prosessia. Kokemusasiantuntijat voisivat koulutuksen tai perehdytyksen jälkeen toimia asiantuntijoina päätösten suunnittelusta alkaen. MIELI ry laatii tässä hankkeessa yhdessä MTKL:n ja Ehyt ry:n kanssa MIVAn käyttöönottoa helpottavan oppaan järjestökentän tueksi.

Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arviointi valmis

Selvityksessä arvioitiin Lapinlahden tulevaisuuteen esitettyjä neljää eri vaihtoehtoa mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Arviointi kohdistui etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähävaraisiin kävijöihin, lähialueen asukkaisiin sekä lapsiin ja perheisiin. Mieltä suojaavat tekijät jaettiin kolmeen kategoriaan: itseohjautuvuus ja autonomia, osallisuus ja yhteenkuuluvaisuus sekä pärjäävyys ja yhteisöllisyyden edut. Mielenterveysvaikutuksia arvioitiin potentiaalisilla muutosskenaarioilla konkreettisten esimerkkien avulla, kuten vuokratason nousu, kaupallisuuden lisääntyminen, puiston lisärakentaminen tai remontin toteutustapa. Arvioimme vaihtoehdon pitkän- ja lyhyen aikavälin muutoksia paikan toimijoihin ja toimintoihin, henkeen ja kulttuurihistorialliseen jatkumoon. Prosessin tulokset ovat syntyneet sidosryhmien osallisuuden kautta, keskeistä on ollut tiedotus, avoimuus ja mahdollisuus osallistua tiedon tuottamiseen kaikille Lapinlahden tulevaisuudesta kiinnostuneille. Keräsimme aineiston kävijäkyselyn, työpajojen ja keskustelutilaisuuksien avulla. Tilaisuuksia järjestettiin seitsemän kappaletta, osallistujia oli 62 henkilöä, kyselyyn tuli 164 vastausta.

Tulosten mukaan Lapinlahden avoin ja ilmainen kulttuuritoiminta toimii tärkeänä mielen hyvinvointia tukevana paikkana, joka koetaan vahvasti positiivisena ja säilyttämisen arvoisena. Vastauksissa toivotaan Lapinlahden kehittyvän edelleen, ja hyvinvointia ja valinnanmahdollisuuksia lisäävät uudet toimijat toivotetaan tervetulleiksi. Koska Lapinlahden puiston hyvinvointivaikutukset ovat laajat ja kiistattomat eri ikäryhmissä, on välttämätöntä suojella nykyistä puistoalaa lisärakentamiselta. Positiivista kehitystä edesauttaa, jos vahvistetaan yhteistyötä muiden mielenterveystyötä tekevien kanssa ja huolehditaan selkeästä työn- ja tilojenjaosta uusien ja entisten toimijoiden välillä. Tämä parantaisi saavutettavuutta ja vähentäisi päällekkäisyyksiä varmistaen samalla matalan kynnyksen ilmaisen ja avoimen toiminnan jatkumisen. Positiivisten mielenterveysvaikutusten kasvulle on potentiaalia, jos pitkälle epävarmalle ajanjaksolle Lapinlahden historiassa saadaan lopulta päätös, kaupungin / valtiotason sitoumus ja tunnustus mielenterveyttä edistävän työn jatkamiseksi.

Käytetyn MWIA mallin toimivuus Lapinlahden pilotoinnissa

Lapinlahden päätösvaihtoehtojen mielenterveysvaikutusten arviointiin käytetty Mental Well-being Impact Assessment työkalu tarjosi yksityiskohtaisesti ohjatun arviointiprosessin, josta oli selkeä lähteä arviointityöhön. Se toimi työn suunnittelun ja aikatauluttamisen pohjana hyvin, ja manuaalista löytyvät valmiit mallit muun muassa työpajojen sisältöön sekä tulostaulukointeihin pystyi muokkaamaan Lapinlahden tapaukseen sopiviksi. Työkalun ansioihin kuuluvat lisäksi mielenterveysvaikutusten tutkimusnäyttö, sekä mielenterveyteen vaikuttavien suojatekijöiden selkeä avaaminen.

Suomen mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointimalliin voisi omaksua MWIA mallin perusprosessin kuvauksen vaiheet (esikartoitus, rajaaminen, arviointiaineiston kerääminen, arviointi ja suositukset), mutta itse arviointi kaipasi konkretiaa, johon ratkaisuksi sopisi tarjouma teoria. Tarkastelemalla mielenterveyteen yhteydessä olevia tarjoumia eli tosiasiallisia, konkreettisia toiminnan mahdollisuuksia yhdessä fyysisten toimintapuitteidensa kanssa (tilat, paikka ja ympäristö), voidaan paremmin arvioida muutoksia yhtälön muodossa. Jos asia X poistuu, keskeytyy, kallistuu tai muuten muuttuu, nähdään helpommin, onko asialla positiivinen, negatiivinen tai neutraali vaikutus mielen hyvinvointia tukeviin mahdollisuuksiin.

MIVA-hanke linkittyy MIELI ry:ssä käynnissä olevaan Hyvän mielen kunta -hankkeeseen, joka pyrkii tukemaan mielenterveysstrategian mukaisia toimenpiteitä kunnissa kuntalaisten mielenterveyden edistämiseksi.

Hanke on käynnistynyt 03/2022 ja päättyy 03/2023. Hankkeesta vastaavat THL, MIELI ry, Mielenterveyden keskusliitto MTKL ry ja EHYT ry.