Vuorovaikutus työyhteisössä

Työssä tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta työtovereiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Työyhteisön toimiva vuorovaikutus koostuu esimerkiksi keskustelu-, kuuntelu- ja kohtaamistaidoista. Ne eivät ole itsestään selviä asioita vaan vaativat usein opettelua.

Vain pieni osa ihmisisistä tekee työtään täysin yksin. Esimerkiksi teknisimmissäkin töissä tarvitaan ihmisten välistä kanssakäymistä. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, ja siinä tarvitaan taitoa kuunnella toisia ja asettua heidän asemaansa.

Ristiriidat ovat tavallisia

Vuorovaikutuksen toimivuus tai toimimattomuus on merkityksellistä työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisuudenkin kannalta. Siihen on hyödyllistä kiinnittää huomiota ja tiedostaa vuorovaikutuksen perusperiaatteita. Vuorovaikutustaitojen avulla paitsi välitetään viestejä ja toimitaan tavoitteellisesti, myös ratkotaan ristiriitoja.

Jo yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen saattaa aiheuttaa ristiriitoja, kun taustaltaan, kommunikaatiotaidoiltaan ja temperamentiltaan erilaiset ihmiset toimivat yhdessä. Voi syntyä vääriä tulkintoja ja väärinymmärryksiä, mielipahaa ja riitoja, jotka kaikki vaikuttavat työn tekemiseen.

Työyhteisöjen ristiriidat ja erimielisyydet ovat siis aika tavallisia, osa inhimillistä kanssakäymistä. Niitä ei kannata vältellä tai peitellä, jos ei ruokkiakaan. Niitä on kuitenkin hyvä pyrkiä selvittämään puhumalla, koska kahdenvälisilläkin ristiriidoilla on taipumus heijastua koko työyhteisöön.

Hyviä keinoja ristiriitojen selvittämiseksi ovat keskusteleminen, pyrkimys ymmärtää toisen näkökulmaa ja anteeksi pyytäminen. Yhdenvertainen asetelma, jossa ei korosteta valtasuhdetta tai auktoriteettiasemaa, helpottaa keskustelujen käymistä.

Sovitut mallit ja tavat ristiriitojen varalle tukevat työyhteisöä

Työyhteisössä kannattaa jo etukäteen sopia mallit ja tavat, miten ristiriitatilanteita ratkaistaan, jotta niihin voi tukeutua vaikeassa tilanteessa. Varhaisen keskustelun ja avoimuuden merkitys korostuu erityisesti haasteissa, muutoksissa ja kriiseissä.

Jokainen vaikuttaa omalta osaltaan työyhteisön ilmapiiriin. Rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta on rohkaista, kannustaa, kiittää, tukea ja ilahduttaa työtoveria. Myös hyvät käytöstavat: tervehtiminen, kiittäminen ja tarvittaessa anteeksi pyytäminen sujuvoittavat yhteistyötä ja vahvistavat myönteistä ilmapiiriä.

Johto luo esimerkillään vuorovaikutuskulttuuria koko työpaikalle. Hyvä johtaja kuuntelee, keskustelee, kannustaa ja kiittää työntekijöitä. Hän on tasapuolinen, luottaa henkilökuntaan ja jakaa heille vastuuta. Oikeudenmukainen ja alaisiaan huomioiva johtaja on helposti lähestyttävä myös silloin, kun on puhuttava ongelmista. Silloin hän pyrkii etsimään ratkaisuja.

Pohdittavaksi

Miten arvioisit työpaikkasi vuorovaikutusta?

Teettekö työkavereiden kanssa jotain yhdessä työajan ulkopuolella?

Miten työpaikallasi on tuettu yhteisöllisyyttä?

Lähteet

Grandell, R. 2013. Itsemyötätunto. PS-kustannus. Helsinki.
Järvinen, P. 2018. Ammatillinen käyttäytyminen. Tie onnistumiseen. Alma Talent. Helsinki.
Järvinen, P.2017. Työpaikan pelisäännöt. Alma Talent. Helsinki.
Talvio, M. Klemola, U. 2017. Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus. Juva.