MIELI ry: Mielenterveysperustaiset sairauslomat lisääntyneet työelämän muutosten takia

MIELI ry:n lausunnon mukaan mielenterveysperusteisten sairauslomien kasvun taustalla ovat kuormitus työelämässä, kasvanut tietoisuus mielenterveydestä sekä yhteiskunnalliset muutokset.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi MIELI Suomen Mielenterveys ry:ltä asiantuntijalausuntoa mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuosina 2016—2017 alkaneen kasvun taustatekijöistä. Kasvua on tapahtunut erityisesti naisten kohdalla.

Kasvu johtuu valtaosin masennustilojen ja ahdistuneisuushäiriöiden takia määrätyistä sairauslomista.
Kyse ei ole pelkästään suomalaisesta ilmiöstä, vaan vastaava kasvu on havaittu myös muissa EU-maissa. Suomessa nousu on nuorten aikuisten osalta alkanut jo ennen vuotta 2016.

Taustalla työelämän muutokset

Syyt mielenterveysperusteisten sairauslomien kasvuun eivät ole lääketieteellisiä, vaan taustalla ovat lisääntynyt mielenterveyden kuormitus työelämässä, kasvanut tietoisuus mielenterveydestä sekä yhteiskunnalliset muutokset. Kyse on kansainvälisestä ilmiöstä.

Työn luonne on muuttunut, ja se aiheuttaa yhä enemmän kognitiivista kuormitusta.

Tilastokeskuksen viimeksi vuonna 2018 toteutetussa työolotutkimuksessa uupumus, ahdistuneisuus ja stressi olivat lisääntyneet erityisesti nuorten työntekijöiden ja naisten osalta.

Naisten osuuden korostuminen sairauslomissa voi johtua siitä, että työn aiheuttama rasitus on kasvanut erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Työn emotionaaliset vaatimukset ovat korkeimmillaan ammateissa, joissa ollaan vahvasti tekemisissä ihmisten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi naisvaltaiset palvelu- ja kaupanala, sosiaali- ja terveydenhuolto ja kasvatusala.

Työn luonne on muuttunut, ja se aiheuttaa yhä enemmän kognitiivista kuormitusta. Työ vaatii yhä parempaa keskittymiskykyä, kykyä suoriutua useista samanaikaisista tehtävistä ja keskeytysten sietoa. Informaatiotulva ja avokonttorit on yhdistetty lisääntyneisiin poissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan raja on heikentynyt, mikä heikentää työstä irrottautumista ja haittaa palautumista.

Työelämään tarvitaan tukea mielen hyvinvoinnin tukemiseksi

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulmasta työssäkäyvien lisääntyneet sairauslomat näyttäytyvät ennen kaikkea mielen hyvinvointia edistämisen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan puutteena.

Työntekijöille tulee nykyistä enemmän olla tarjolla erilaista tukea mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallitsemiseksi. Työelämässä keinot voivat liittyä työn muokkaamiseen, kuten esimerkiksi joustava työaika, tauottaminen tai työympäristön rauhoittaminen. MIELI ry katsoo, että työntekijän oikeutta työn muokkaukseen tulee vahvistaa mielenterveyden vaikuttaessa työkykyyn.

Lyhytpsykoterapia osana työterveyshuoltoa vähentää mielenterveysperustaisia sairauslomia.

Mieliystävällisen työelämän lisäksi tulee olla tarjolla varhaista apua mielenterveysoireisiin. Työyhteisössä tulee olla selkeät hoitopolut olemassa, silloin kun terveydenhuollon arviointia tarvitaan.

Vaikuttavin varhainen hoito masennus- ja ahdistusoireissa on lyhyt psykoterapia, jota voi tarjota yksilö- tai ryhmäterapiana, kasvokkain tai etänä. Useat suomalaiset työnantajat ovat todenneet, että lyhytpsykoterapian tarjoaminen osana vapaaehtoista työterveyshuoltoa vähentää sekä
mielenterveysperusteisia sairauslomia että työnantajan kustannuksia.