Millainen on sinun tarinasi? maahan muuttaneille lapsille

Juliste kuvaa maahanmuuton sopeutumisprosessia. Maahanmuutto käynnistää uusiin olosuhteisiin sopeutumisen prosessin, jonka kesto ja voimakkuus ovat yksilökohtaisia. Mieliala ja psyykkinen hyvinvointi voivat vaihdella kuherruskuukauden innostuksesta ja helpotuksesta kulttuurisokin aiheuttamaan pettymykseen. Sokkiin reagoiminen vaihtelee: toiset ovat aggressiivisia, toiset alakuloisia, jotkut voivat vaipua jopa apatiaan. Korjaamisvaiheessa käydään läpi menetyksen aiheuttamaa surua. Siitä toipumisen jälkeen elämä voi jatkua normaaleine iloineen ja suruineen. (Haavikko & Bremer 2018)

Maahanmuuttoprosessi voi kriisiytyä niin lapsella kuin aikuisellakin. Kriisiprosessin ymmärtäminen auttaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa ymmärtämään lapsen ja kotiväen tunteita, ajattelua ja käytöstä. Kulttuurisokkivaiheessa lapsi voi ihannoida lähtömaata ja kritisoida Suomea voimakkainkin sanakääntein. Psykosomaattiset vaivat, kuten päänsärky ja vatsakivut, voivat olla reaktiota omaan tai vanhempien läpikäymään kulttuurisokkiin. Mielialan tai aktiivisuustason vaihtelu, kuten ärtyneisyys tai passiivisuus, ovat normaalia mielen toimintaa reaktiovaiheessa. Näiden vaiheiden läpikäymisen jälkeen päästään prosessissa eteenpäin kohti mielen tasapainoa. (PALOMA 2018)

Haavikko, A. & Bremer, L. 2018. Ulkoisesti erilaisia. Sisäisesti samanlaisia. Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. MIELI Suomen Mielenterveys ry.

PALOMA-käsikirja, Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. THL: Ohjaus 5/2018.

1. ”Miten hiljaista”, Tii ajatteli Suomeen saavuttuaan. Ei vaaraa eikä uhkaa.

2. ”Leikitäänkö lumisotaa?” Uudet leikit ja kaverit, kivat opettajat, erilaiset tavat ja ruoka… Elämä Suomessa tuntui hämmentävältä mutta hauskalta.

3. Pikkuhiljaa uutuudenviehätys karisi. Kielen oppiminen tuntui hankalalta, ihmiset vihamielisiltä ja kotiväki onnettomalta. Kotimaa tuntui monin paikoin paremmalta. ”Meillä ruokakin on parempaa”, Tii julisti koulukavereilleen.

4. Kotona aikuiset vaikuttivat oudon avuttomilta. Pesukone ei käynnistynyt ja leivonnaiset paloivat uunissa. Mikään ei onnistunut. Tunteet olivat pinnassa, itketti ja ärsytti. Kotimaan televisiouutiset pauhasivat olohuoneessa koko illan. Ne tekivät Tiin levottomaksi. Häntä pelotti kotimaahan jääneen mummin ja kavereiden puolesta. Joskus huoli tuntui vatsassa asti.

5. Äiti lohdutti Tiitä. Tii käpertyi äidin syliin. Hiljalleen, päivien ja viikkojen kuluttua, suru päätti lähteä pois. Olo alkoi helpottaa.

6. ”Mennään pelaamaan!” Tii huikkasi kavereilleen. Jossakin vaiheessa elämä alkoi tuntua ihan tavalliselta, arjen iloineen ja suruineen. Elämä asettui uomiinsa ja asiat alkoivat rullata.

Taustatarinaan tutustuminen

Juliste kiinnitetään esille tai heijastetaan videotykillä. Ohjaaja lukee Tii-pupun tarinan ja osoittaa eri tarinan vaiheissa kyseistä kohtaa julisteesta.

Omaan maahanmuuton tarinaan virittäytyminen

Ohjaaja kertoo: Julisteen tarina kertoi uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumisesta. Monet törmäävät vastoinkäymisiin ennen kuin asiat normalisoituvat. Millainen on sinun maahanmuuton tarinasi?

Apukysymyksiä keskusteluun:

– Mitkä sarjakuvan vaiheet tunnistat omasta elämästäsi? Entäpä sukulaistesi tai tuttaviesi elämästä?

– Mikä sinusta tuntui omituiselta heti Suomeen muutettuasi?

– Mikä sinusta tuntui silloin hauskalta?

– Mitkä asiat tuottivat pettymyksiä?

– Mikä auttoi sinua, kun sinua harmitti tai kun sinulla oli levoton olo tai paha mieli?

– Sohvapöydällä on älypuhelin: millainen merkitys yhteydenpidolla omanmaalaisiin sukulaisiin tai tuttaviin tuossa vaiheessa oli?

– Millaisia asioita arvostat nyt lähtömaasi kulttuurissa? Millaisia asioita arvostat suomalaisessa kulttuurissa?

Oman maahanmuuton tarinan laatiminen

Täydennetään tyhjät sarjakuvat omalla tarinalla: Mikä ihmetytti, mikä oli hauskaa, mikä tuotti pettymyksen, mikä auttoi selviytymään ja mitä haluaa pitää mukana omasta kulttuurista. Jos maahanmuutosta on jo vuosia aikaa, niin sarjakuva voidaan täydentää myös kotiväen kanssa. Puretaan tarinat pienryhmissä tai koko luokan kesken ja ne voidaan haluttaessa kiinnittää luokan seinälle.

Vaihtoehtoja:

– Oma tarina voidaan laatia myös uudeksi kuvasarjaksi, joka piirretään sarjakuvaksi tai kootaan oikeista valokuvista.

– Oma tarina voidaan koota myös valitsemalla Mielenterveys voimaksi –kuvakorteista eri vaiheita parhaiten kuvaavat kuvat.

– Oman tarinan voi kirjoittaa ilman kuvia.