Koulukiusaamisen ehkäisy on pitkäjänteistä työtä

Lähes joka kymmenes koululainen kokee viikoittaista kiusaamista. Kiusaaminen on sitä, että yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti harmia, haittaa tai pahaa mieltä. Joku tai jotkut alistavat tai nöyryyttävät henkilöä ja aiheuttavat hänelle pelkoa ja ahdistusta.

Verkossa tapahtuva kiusaaminen yleistynyt mobiililaitteiden käytön lisääntymisen myötä. Verkkokiusaaminen tarkoittaa aktiivista viestien, kuvien tai videoiden lähettämistä, yksityisasioiden julki tuomista, kiristämistä, uhkailua, juoruilua, valheellisen tiedon levittämistä ja julkista nolaamista. Se voi olla myös pois sulkemista tai eristämistä: kiusattua ei oteta mukaan sosiaalisen median ryhmäkeskustelun tai digitaalisen pelin ryhmään.

Syrjivä kiusaaminen on vakava ongelma.

Jos kiusaamista kokee viikoittain kahdeksan prosenttia kaikista 8.-9.-luokkalaisista, sukupuoli – ja seksuaalivähemmistöillä määrä on kaksinkertainen ja etnisillä vähemmistöillä lähes kolminkertainen. Riskiryhmiin kuuluvat myös oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai erityisen tuen tarvetta. Syrjivä kiusaaminen on siis vakava ongelma, johon on kouluissa tarmokkaasti puututtava.

Kouluilla on velvollisuus kirjata ylös omat toimintatapansa kiusaamistapausten käsittelyyn ja puuttua kiusaamiseen heti sitä havaittuaan. Osa kiusaamisen käsittelyä on seuranta eli sen varmistaminen, ettei kiusaaminen jatku.

Koulun aikuisten rooli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa

Aikuisten tärkeä tehtävä on ennaltaehkäistä kiusaamista rakentamalla turvallista ryhmää pitkäjänteisellä ryhmäyttämisellä. Tasavertaisissa luokissa kiusataan vähiten, siksi huomiota kannattaa kiinnittää oppilaiden valtasuhteiden purkamiseen ja luokkakaverisuhteiden syntymiseen yli ystävärajojen. Kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen ja kaikkia kohdellaan kunnioittavasti.

Valtasuhteisiin liittyvät myös luokan normit. Kiusaamisella luodaan ja vahvistetaan normeja, kuten sitä, mitä ominaisuuksia arvostetaan tai halveksutaan toisissa. Kiusaamisvastaisten asenteiden esiin tuominen voi olla luokan normien takia oppilaalle vaikeaa. Taiteen keinot tarjoavatkin usein turvallisemman tavan ilmaista sitä, että oppilas on kiusattujen puolella sekä kiusaamista ja syrjintää vastaan.

Tunne- ja kaveritaitojen vahvistamisen tulisi olla jatkuvaa. Innostavaa materiaalia siihen on paljon saatavissa, myös MIELI ry:ltä. Satunnaistetut pari- ja ryhmävalinnat vähentävät pelkoa yksin jäämisestä. Oppilaita voi osallistaa sopimaan tavoista, joilla kaikki otetaan mukaan välitunneilla. Lisäksi kiusaaminen vähenee, kun aikuiset selkeästi ilmaisevat sen olevan kiellettyä.

Aikuisille kertominen ja kiusatun puolustaminen kannattaa

Suuri enemmistö yläkouluikäisistä ei kerro havaitsemastaan tai kokemastaan kiusaamisesta aikuiselle. Kynnystä kiusaamisesta kertomiseen tulisi madaltaa, koska aikuisten puuttuminen vaikuttaa 70-80 prosentissa tapauksista kiusaamisen loppumiseen. Luottamukselliset keskustelut ja ilmoita nimettömästi kiusaamisesta -laatikot ovat tärkeitä tapoja selvittää kiusaamisen ilmenemistä.

Päivinä, joina oppilas joutui kiusatuksi, mutta joku puolusti häntä, kiusattu koki vähemmän masennusoireita ja hänellä oli vähemmän itsesyytöksiä.

Osa koululaisista kuvittelee, että puolustamalla kiusattua joutuu itsekin kiusaamisen kohteeksi. Tämä ei nykytiedon valossa pidä kuitenkaan paikkaansa. Kiusatun puolustaminen ei lisää todennäköisyyttä tulla itse kiusatuksi. Puolustajasta, jolla on hyvä asema luokassa, saatetaan jopa pitää enemmän ja hänet koetaan suositummaksi. Tällaisille oppilaille kiusatun puolustaminen ei myöskään aiheuta masennus- ja ahdistusoireita niille. Siksi juuri tällaiset oppilaat voivat olla avainasemassa kiusattujen puolustamisessa.

Lähteenä on käytetty Kouluterveyskyselyä ja Christina Salmivallin kirjaa Kiusaamisväkivalta – Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein (2024).