Mielenterveystaidot osana koulun arkea
Oppilas voi hyvin turvallisessa ryhmässä, jossa hän kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi ja jossa hän oppii mielenterveystaitoja kuten tunne-, tietoisuus- ja kaveritaitoja.
Koulu on paikka, jossa mielenterveyttä voidaan vahvistaa joka päivä. Oppilas kokee olevansa osa arvostavaa ja välittävää yhteisöä, kun häntä tervehditään, hänelle hymyillään ja hänen kuulumisistaan ja ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita.
Kouluarjella on turvalliset raamit, kun lapset ja nuoret tuntevat yhteisönsä aikuiset ja luokkatoverit, kokevat yhteenkuuluvuutta, jakavat arjen iloja ja suruja heidän kanssaan sekä tietävät, keneltä saa apua tarvittaessa. Useimmat lapset hyötyvät myös selkeistä rajoista ja ennakoitavuudesta sekä tutuista ja turvallisista rutiineista.
Koulun tehtävä on myös opettaa hyvinvoinnin kannalta keskeisiä mielenterveystaitoja. Niitä ovat muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja tietoisuustaidot, itsetuntemus, arjen rytmistä huolehtiminen sekä huolista ja kriiseistä selviytymisen taidot.
Mielenterveystaitoja harjoitellaan koulun arjen vaihtelevissa tilanteissa, kuten ristiriitoja ratkaistaessa tai luokkakaveria tsempatessa. Niitä opitaan myös oppitunneilla. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa mielen hyvinvointi näkyy niin suunnitelman yleisissä osissa kuin useissa oppiaineissa ja laaja-alaisen osaamisen alueissa. Tutkimusten mukaan koko ryhmälle suunnattu säännöllinen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähentää oppilaiden kiusaamista sekä impulsiivista ja aggressiivista käytöstä.
Mielenterveys on elämäniloa ja taitoja, joiden avulla lapsi rauhoittuu, jäsentää ja kohtaa eteen tulevia isoja ja pieniä haasteita.
Jokainen lapsi tarvitsee turvallisia ja luotettavia ihmisiä ympärilleen. Kodin ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa tehty yhteistyö tiivistää turvaverkkoa. Lapsen turvaverkkoon kuuluvat koulussa läheisten luokkakavereiden ja oman luokan aikuisten lisäksi opiskelijahuollon ammattilaiset kuten erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, kuraattori ja psykologi sekä mahdollinen koulunuorisotyöntekijä tai kouluvalmentaja.
Mitä jokainen koulun aikuinen voi tehdä oppilaiden mielenterveyden edistämiseksi?
Koulun henkilöstö voi vahvistaa oppilaiden mielenterveyttä muun muassa:
- olemalla läsnä ja kohtaamalla oppilas yksilönä,
- tukemalla ryhmäytymistä ja turvallisen kouluyhteisön rakentumista,
- puuttumalla välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen ja syrjintään,
- opettamalla mielenterveystaitoja,
- kehittämällä itseään omissa mielenterveystaidoissaan ja toimimalla hyvänä esimerkkinä esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidoissa,
- osoittamalla arvostusta oppilaiden ja heidän huoltajiensa moninaisuutta kohtaan,
- tekemällä hyvää yhteistyötä huoltajien, nuorisopalvelujen, perheneuvolan ja järjestöjen kanssa sekä
- pitämällä omasta mielenterveydestään hyvää huolta.
Lähteitä:
Nurmi, Sillanpää & Hannukkala 2014: Hyvää mieltä yhdessä – Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen.
Aalto-Setälä, T., Huikko, E. et al. 2020. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL: Ohjaus 6, 2020.
Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) yleisissä osissa painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on yksi seitsemästä laaja-alaisesta, oppiaineita integroivasta osaamisalueesta. Siinä opetellaan toimimista oman ja yhteisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Vuosiluokkien 1-2 sisältöihin kuuluvat mm. yhteiset pelisäännöt, hyvät tavat ja kannustava palaute. Tunnetaitoja kehitetään esimerkiksi leikkien ja draaman avulla. Oppilaat harjoittelevat myös oman rahankäytön suunnittelua, avun hakemista ja vaaratilanteissa toimimista.
Vuosiluokkien 3-6 sisältöihin kuuluvat mm. tunne- ja sosiaaliset taidot sekä vastuu oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä keskustellaan ja opitaan siihen liittyviä toimintatapoja. Oppilaat tutustuvat myös kestävään kuluttamiseen ja säästäväisyyteen.
Ympäristöopin terveystiedon sisällöt
Mielenterveystaidot kuuluvat alakoulussa terveystiedon sisältöihin ympäristöopin oppiaineessa. Vuosiluokilla 1-2 oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista. Oppilas harjoittelee yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Oppilasta ohjataan pohtimaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä. Hän tutustuu turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä ja avun hakemista.
Vuosiluokilla 3-6 oppilaita kannustetaan toimimaan hyvinvointia ja turvallisuutta edistäen ja itseään suojellen arjessa. Oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohtivat erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille. Oppilasta innostetaan ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä hänen valmiuksiaan tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan tuetaan. Oppilas harjoittelee tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä sekä tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Turvataitoja harjoitellaan esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: päihteet, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus.
Muut oppiaineet
Lisäksi mielenterveyttä tukevia taitoja opetetaan useissa oppiaineissa, kuten uskonnon, elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden oppiaineissa.
Opetussuunnitelman lisäksi koulujen hyvinvointityötä ohjataan laein. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (2013) ”tarkoituksena on edistää opiskelijan ja koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja opiskelijoiden osallisuutta itseään ja opiskeluyhteisöä koskevissa asioissa. Lain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä koko opiskeluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Sen lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.”
Lastensuojelulain mukaisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Peruskoulun hyvinvointityön osalta siihen kirjataan opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet. Se sisältää arvion opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta. Hyvinvointisuunnitelmaan nimetään toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.
Lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tehdään yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Niissä kuvataan toimenpiteet, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Koulun on suunnitelmien avulla arvioitava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.