Oppilaitoksen mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri

Oppilaitoksen toimintakulttuurilla on merkittävä rooli nuorten mielenterveyden edistäjänä. Toimintakulttuuri itsessään saattaa kuulostaa laajalta ja jopa hallitsemattomalta asialta. Mielen hyvinvoinnin kannalta kyse on kuitenkin hyvin arkisista ja pienistäkin asioista – joilla on kuitenkin suuri merkitys. 

Hyvää mieltä koulussa tuo kaverit, uuden oppiminen, kannustava hymy, onnistumisen tunne, uuteen ihmiseen tutustuminen tai antoista keskustelutuokio.

Oppilaitoksen toimintakulttuuri ohjaa sen toimintaa ja oppilaitosyhteisöön kuuluvia. Se sisältää tiedostettuja ja tiedostamattomia tekijöitä. Toimintakulttuuriin sisältyvät muun muassa yhteisön arvot, odotukset, roolit ja menettelytavat. Se tulee näkyväksi kaikessa yhteisön toiminnassa. Toimintakulttuuri on dynaaminen, se voi muuttua ja siihen voidaan vaikuttaa.

Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan toimintakulttuurin kehittämistä yhteisönä. Tämä painottuu myös ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartassa 2030. Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri perustuukin yhdessä tekemiseen, ja se on ennen kaikkea yhteisöllistä työtä. Se nivoutuu saumattomasti yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja sen lakisääteisiin tehtäviin opiskelijoiden ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Jokaisen oppilaitosyhteisön jäsenen toiminta muovaa sitä, millainen toimintakulttuuri oppilaitoksessa on, mihin suuntaan sitä viedään ja millaiseksi se muotoutuu. Vaikka vastuu mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin luomisesta on oppilaitoksen henkilöstöllä, ovat opiskelijat työssä yhtä tärkeitä. Tutkimusten mukaan mitä vahvemmin opiskelijat ovat mukana mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin rakentamisessa, sitä vaikuttavampia tuloksia saadaan aikaan. Mielen hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin yksi kulmakivistä onkin jokaisen yhteisöön kuuluvan osallisuus ja kuuleminen.  

Mistä mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri rakentuu? 

Tutkimusten perusteella oppilaitoksessa mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ovat läsnäolo ja kohtaaminen, osallisuus ja kuuleminen, mielenterveystaitojen harjoittelu, turvallisuus ja ryhmähenki, vahvuuksien näkeminen sekä kynnyksetön tuki ja apu. 

Edellä esitellyt tekijät ovat asioita, joita jokaisen oppilaitoksen arjessa esiintyy jo enemmän tai vähemmän. Toimintakulttuurin kannalta olennaista on kuitenkin niiden tietoinen edistäminen yhdessä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti niin, että ne ovat aidosti läsnä joka päivä.

Mieliystävällisen oppilaitosyhteisön perusta luodaan koko oppilaitoksen sitoutumisella mielenterveyden edistämiseen. Tämän onnistumiseksi oppilaitoksen johto ja johtaminen ovat tärkeässä asemassa. Johtamisella mahdollistetaan ja varmistetaan tavoitteellinen ja johdonmukainen koko kouluyhteisön mielenterveyttä edistävä työ. Keskeisessä roolissa on myös yhteistyö huoltajien ja muiden toimijoiden, erityisesti opiskeluhuollon, kanssa. Tämä korostuu etenkin yksilöllisempää tukea tarvitsevien, haavoittuvammassa asemassa olevien nuorten kohdalla. 

Mikä merkitys mielenterveyttä edistävällä toimintakulttuurilla on? 

Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri

• luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä tunteita,
• vahvistaa opiskelijoiden arjen taitoja, opiskelumotivaatiota, oppimista ja kouluun kiinnittymistä,
• vähentää kiusaamista, häirintää ja muuta epäasiallista käytöstä sekä yksinäisyyttä sekä
• lisää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön resilienssiä ja yhdenvertaisuutta.

Me aikuiset tarvitsemme koko ajan muistutusta, että huumori, hassuttelu on tärkeä osa yhdessä olemista

Oppilaitoksen henkilökunnan mielen hyvinvoinnilla on merkittävä yhteys nuorten mielenterveyteen. Henkilökunta toimii esimerkkinä, joiden käyttäytyminen, asenteet ja toiminta heijastuvat suoraan nuoriin.

Tutkimukset osoittavat myös vahvasti, että voidakseen aidosti edistää nuorten mielen hyvinvointia, ajantasaisen mielenterveysosaamisen lisäksi henkilöstön tulee voida hyvin. Tämä onkin asia, jota oppilaitosyhteisössä ei saa unohtaa. Mielenterveyttä edistävät tekijät ja niiden vaikutukset koskettavat myös henkilökuntaa, johtajasta lähtien.  

Lähteet