Isän rooli tasavertaisena vanhempana

Perheitä on monimuotoisia ja myös vanhempien roolit ovat monimuotoiset. Riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta, ovat vanhemmuuteen liittyvät ilot ja onnellisuuden aiheet sekä paineet ja vaatimukset kaikille vanhemmille samankaltaisia. Tässä tekstissä pohditaan erityisesti miesten vanhemmuutta.

Joissakin perheissä isän rooli voi edelleen olla äidin ”avustajana” toimiminen perheen arjessa ja vanhemmuudessa. Isällä tulee kuitenkin olla yhtä suuri oikeus ja velvollisuus tasavertaiseen vanhemmuuteen kuin äidilläkin. Kahden eri sukupuolta olevan vanhemman perheissä isien tulee itse olla aktiivisia oman roolinsa ottamisessa ja myös ympäristön tulee tätä tukea. Äitien on annettava isille tilaa ja mahdollisuus toimia omalla tavallaan. Toisaalta isän toimiminen normaalissa arjessa tulee nähdä ihan tavallisena vanhemmuuteen kuuluvana asiana – isän osallistumista ei tarvitse siten myöskään erityisesti nostaa jalustalle.

Mikäli isä jää kahden eri sukupuolta olevan vanhemman perheessä sivustaseuraajaksi, voi elämässä mennä ohi monia hienoja hetkiä niin lapselta, isältä kuin koko perheeltäkin. Tasavertainen vanhemmuus tukee myös lapsen ja vanhemman välisen suhteen rakentumista. Erityistä huomiota tasavertaisen vanhemmuuden toteutumiseen on kiinnitettävä silloin, kun isä ja lapsi eivät asu samassa taloudessa.

Isäksi kasvaminen

Isyys ei synny tyhjästä, vaan siihen vaikuttavat muun muassa aika, elämäntilanne, tiedot ja taidot, arvot ja asenteet, ymmärrys uudesta roolista sekä omat lapsuuden kokemukset. Isyyteen kasvu alkaa jo odotusaikana, joskin isyyteen kasvetaan konkreettisemmin lapsen syntymän myötä.

Koska raskaus ei ole isälle samalla tavalla fyysinen kokemus kuin biologiselle äidille, tulee isyyden rakentumiseen kiinnittää paljon huomiota jo odotusaikana. Isä voi osallistua odotukseen esimerkiksi vauvan liikkeitä tunnustellen, vauvalle jutellen ja laulellen. Näin isä voi jo odotusaikana luoda suhdetta lapseen.

Mikäli isä jää perheessä sivustaseuraajaksi, voi häneltä mennä elämässä ohi monia hienoja hetkiä.

Odotusaikana on myös tarpeen pohtia sitä, millaista isyyttä tuleva isä on elämänsä aikana itse kokenut ja nähnyt. Mitä myönteisiä kokemuksia ja malleja hän haluaisi isänä välittää omalle lapselleen? Entä millaisten kokemusten ja mallien ylisukupolviset ketjut isänä haluaisi katkaista? Samalla on myös pohdittava sitä, millaisin keinoin nämä asiat voisivat toteutua ja millaista tukea isänä voisi tilanteessa tarvita.

Millainen isyys tukee lapsen kasvua ja kehitystä?

Vanhemmuuteen kohdistuu monenlaisia odotuksia sekä vanhemman itsensä että ympäristön asettamana. Vanhemmuus ei edellytä täydellisyyttä, vaan riittävän hyvä riittää isänkin osalta.

Jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä turvallisen ja tasapainoisen vanhemman. Vanhemman sukupuolella ei ole väliä. Oleellista on, että vanhempi osaa asettua lapsen asemaan ja mieleen, on läsnä ja on kiinnostunut lapsen elämästä.

Vanhemman tulee kyetä vastaamaan lapsen fyysisiin, psyykkisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin ja viesteihin johdonmukaisesti. Lapselle arjessa perusasiat ovat tärkeitä – se että saa ravintoa, lepoa, hoivaa ja hellyyttä. Kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tuleminen on myös yksi perustarpeistamme. Lapsen tulee voida luottaa siihen, että vanhempi on tarvittaessa saatavilla eikä hylkää milloinkaan.
Myös lempeä mutta päättäväinen rajojen asettaminen luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Samoin se, että tiukoissakin tilanteissa vanhempi pysyy aikuisena, eikä taannu lapsen tasolle tai käytä hyväkseen lapsen ja vanhemman välistä valtasuhdetta.

Vanhemmuus ei edellytä täydellisyyttä, vaan riittävän hyvä riittää isänkin osalta.

Lapsen kasvua ja kehitystä tukeva isyys ei koske ainoastaan biologista isää. Lapsen elämässä voikin olla tärkeänä vaikuttajana juridinen isä esimerkiksi adoption kautta, tai sosiaalinen tai psykologinen isä uusperheen kautta. Lisäksi lapsen elämässä voi olla muita tärkeiksi koettuja isähahmoja.

Hyvinvoiva isä ja lapsi 

Jotta vanhempana kykenisi tukemaan lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä, on isän huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Hyvinvoivana jaksaa paremmin vastata lapsensa tarpeisiin. 

Myös vanhemmalla on monenlaisia tarpeita. Arjessa onkin kiinnitettävä huomiota siihen, että elämän eri osa-alueet ovat riittävän hyvässä tasapainossa keskenään. Arjen sujuvuutta ja hyvinvointia tukevat hyvät mielenterveystaidot, kuten myös omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen.

Arjen pyörteissä isä voi kokea jäävänsä yksin ajatustensa, tunteidensa, tarpeidensa, toiveidensa ja kokemustensa kanssa. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä.

Monelle isälle vanhemmuudesta keskustelu on tärkeää.

Mielessä pyörivistä asioista kannattaa jutella toisten kanssa niin odotusaikana, vauvan synnyttyä kuin myöhemminkin vanhemmuuden varrella. Monelle isälle vanhemmuudesta keskustelu on tärkeää. Yhteisten keskusteluiden, kokemusten ja vinkkien jakamisen avulla voidaan lisätä pystyvyyden, pärjäämisen ja riittävyyden tunnetta. Tukea ja apua elämän eri vaiheissa isä voi saada niin läheisiltä, toisilta vanhemmilta kuin neuvolastakin. 

Tukea ja apua vastaanottamalla mahdollistat oman, lapsesi ja koko perheen hyvinvoinnin. 

Kysymyksiä isyyden tueksi

• Millainen isä sinä olet? 
• Mitä tietoja ja taitoja isänä tarvitsee? 
• Millaisia vahvuuksia sinulla on isänä? 
• Millainen on riittävän hyvä isä? 
• Millaisen isän kanssa lapsen on hyvä kasvaa? 
• Mitä haluat lapsesi muistavan sinusta isänä? 
• Millainen isyys on sinusta antoisaa?  
• Mitkä asiat isyydessä ovat sinulle tärkeitä? 
• Keneltä saat tai voisit saada tukea isyyteen? 
• Millainen isä haluaisit olla?