Ketkä tekevät mielenterveystyötä?

Hoito perustuu luottamukseen ja vaitiolovelvollisuuteen

Mielenterveyden ongelmista on voitava keskustella avoimesti hoitavan henkilön kanssa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus. He eivät saa kertoa potilastietojasi eteenpäin ilman suostumustasi. Niin työterveyshuollossa, terveyskeskuksissa kuin kaikissa muissakin terveyspalvelupisteissä sinulla on oikeus puhua luottamuksellisesti. Mikäli epäilet, että tietojasi on laittomasti kerrottu eteenpäin, sinulla on oikeus tehdä siitä poliisille ilmoitus.

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöllä on lupa poiketa vaitiolovelvollisuudesta ainoastaan alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla tai saadessaan tietää, että suunnitteilla on rikos. Ensimmäisessä tapauksessa velvoittajana on lastensuojelulaki ja toisessa tapauksessa rikoslaki. Rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaan sen, joka tietää, että suunnitteilla on törkeä rikos, pitää kertoa asia viranomaisille tai sille, jota rikos uhkaa. Tällä pykälällä on äärimmäisen harvoin mitään tekemistä mielenterveysasioiden kanssa.

Alle 18-vuotiaita suojelee lastensuojelulaki

Lastensuojelulaki menee tietyissä tilanteissa salassapitoa koskevien säädöksien edelle. Kyseisen lain 40§ velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen salassapitosäännösten estämättä, mikäli lapsen hoidon tai huollon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijää voidaan rangaista, mikäli hän jättää lastensuojeluilmoituksen tekemättä.

Jos lasta tai nuorta hoitavalla henkilöllä on syytä epäillä lapsen esimerkiksi joutuvan perheväkivallan kohteeksi kotonaan, hän on velvollinen tekemään siitä ilmoituksen sosiaaliviranomaisille, jotka tulevat tarkastamaan kotitilanteen. Yleinen hyvä käytäntö on kuitenkin, että mitään ei tehdä kertomatta lapselle tai nuorelle. Lapsen tai nuoren kanssa neuvotellaan siitä, miten ja miksi hoitavan henkilön on tilanteessa toimittava. Äkillisistä puuttumista vaativissa tilanteissa myös poliisiin saatetaan ottaa yhteyttä.

Ammattinimikkeet

Mielenterveystyössä toimivien henkilöiden koulutus ja tehtävät poikkeavat toisistaan. Ammattinimikkeitä ja ammattirooleja on monia, mikä aiheuttaa joskus hämmennystä asiakkaille. Tässä osiossa kuvataan lyhyesti ja yleisellä tasolla mielenterveysalan ammattilaisten nimikkeitä ja tehtäviä.

Psykiatri

Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrit ovat lääketieteen lisensiaatin peruskoulutuksen suorittaneita henkilöitä, eli lääkäreitä, jotka ovat tutkinnon suoritettuaan erikoistuneet psykiatriaan. Erikoistumisvaihtoehtoja ovat psykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja oikeuspsykiatria.

Psykiatrit tekevät taudinmäärityksen eli diagnoosin ja määrittelevät tarvittavan hoitomuodon, kuten lääkehoidon tai psykoterapian yleensä yhdessä potilaan kanssa. Mielenterveysalan ammattilaisista ainoastaan psykiatreilla on oikeus määrätä lääkkeitä.

Psykologi

Psykologit ovat suorittaneet yliopistossa psykologian maisterin tutkinnon. Nimikkeen käyttö vaatii virallisen laillistamisen. Psykologia tieteenalana tutkii mm. ihmisen ajattelua, käyttäytymistä ja toimintaa sekä ihmisten suhdetta itseensä ja toisiin ihmisiin.

Psykologeja toimii monenlaisissa tehtävissä terveydenhuollossa sekä muualla yhteiskunnassa. Psykologeja työskentelee esimerkiksi yleis- ja psykiatrisissa sairaaloissa, psykiatrian poliklinikoilla, kasvatus- ja perheneuvoloissa, kouluissa koulupsykologeina ja työvoimatoimistossa ammatinvalintapsykologeina. Psykologin tehtävät vaihtelevat työpaikoittain suurestikin, mielenterveyden hoidossa psykologi mm. kartoittaa ja tutkii asiakkaan tilannetta sekä antaa keskusteluapua.

Psykoterapeutti

Psykoterapeutti voi olla pohjakoulutukseltaan esimerkiksi psykologi, psykiatri tai sosiaalityöntekijä. Tämän jälkeen hän on suorittanut erillisen psykoterapeutin koulutuksen. Psykoterapeutti antaa itsetuntemusta lisäävää ja omien ongelmien ratkaisuun tähtäävää psykoterapiaa. Psykoterapeutti voi työskennellä yksilön, perheen tai ryhmän kanssa. Lue lisää psykoterapeuteista ja psykoterapiasta.

Psykiatri, psykologi ja psykoterapeutti ovat suojattuja ammattinimikkeitä. Näitä ammatteja harjoittaville Valvira (entinen TEO) on suoritetun koulutuksen pohjalta myöntänyt oikeuden käyttää ammattinimikettä. Kuka tahansa ei siis voi laillisesti nimittää itseään esimerkiksi psykoterapeutiksi.

Psykiatrinen sairaanhoitaja

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat opistosta tai ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi valmistuneita henkilöitä, jotka ovat opinnoissaan erikoistuneet psykiatriseen hoitotyöhön. Psykiatriset sairaanhoitajat antavat tavallisesti keskusteluapua ja tietoa ja tukea mielenterveyden häiriöistä kärsiville tai erilaisia kriisitilanteita kohtaaville.

Depressiohoitaja

Depressiohoitaja voi olla pohjakoulutukseltaan esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, joka antaa keskusteluapua terveyskeskuksissa. Depressiohoitajia työskentelee suuressa osassa maamme terveyskeskuksista. Terveyskeskuksissa depressiohoitajalle ohjataan lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta – sekä joissain tapauksissa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä henkilöitä. Tapaamisissa asiakas saa tietoa sekä tukea ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun. Depressiohoitajan luona käydään yleensä 4-6 kertaa. 

Kriisityöntekijä

Kriisityöntekijät ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon sosiaali- tai terveysalalta. He voivat olla esimerkiksi psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia tai sosiaalityöntekijöitä. Lisäksi he ovat kouluttautuneet kriisityöhön, esimerkiksi kriisiterapeuteiksi. Kriisityöntekijät työskentelevät esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran tai kunnan kriisikeskuksissa. Kriisityöntekijät antavat mm. keskusteluapua elämän kriiseissä ja tukevat suuronnettomuuksien uhreja.

Mielenterveyshoitaja

Mielenterveyshoitaja on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja suuntautunut mielenterveys- ja päihdetyöhön. Mielenterveyshoitajia työskentelee laajalti terveydenhuollossa, esimerkiksi sairaalan psykiatrisilla osastoilla, päiväosastoilla ja terveyskeskuksissa.

Lähihoitaja

Lähihoitaja on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja saattanut opinnoissaan suuntautua esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyöhön. Lähihoitajia työskentelee laajalti terveydenhuollossa, esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijät ovat suorittaneet yliopistotutkinnon pääaineenaan sosiaalityö. He työskentelevät monilla yhteiskunnan alueilla, kuten sosiaalihuollon eri yksiköissä, psykiatrisissa sairaaloissa tai kouluissa koulukuraattoreina. Asiakastyössä he mm. ohjaavat ja neuvovat asiakkaita toimeentulon liittyvissä asioissa ja auttavat palvelujen järjestämisessä.

Sosiaaliohjaaja

Sosiaaliohjaajat ovat suorittaneet sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. He työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi asiakkaiden tukeminen, ohjaaminen ja muu kuntouttava työ.  

Toimintaterapeutti

Toimintaterapeutit ovat suorittaneet sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. He työskentelevät muun muassa sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa. Heidän tehtäviinsä kuuluu tukea asiakkaan päivittäistä elämää, ja auttaa heitä saamaan valmiuksia suoriutua itsenäisesti arjesta.