Verkkoresilienssi suojaa nuorta digiympäristössä

Alustojen sisältövirtoja muovaavat algoritmit suosivat tunteisiin vetoavaa sisältöä saadakseen meidät selaamaan somevirtaa mahdollisimman pitkään. Nuorten suosimilla somealustoilla voi tulla vastaan sisältöjä, joiden tarkoituksena on edistää vastakkainasettelua ja väkivaltaista ajattelua. Pöyristyminen, pelko ja uutuusarvo kiinnittävät usein huomiomme, jolloin faktat tai se, mikä on meille hyväksi ja turvallista, voi jäädä algoritmien toiminnan jalkoihin.

Resilienssi turvallisen digielämän voimavarana

Resilienssi suojaa nuorta digiympäristössä kohdattujen ongelmallisten sisältöjen ja vaikuttamisen haitoilta. Se rakentuu ajattelu- ja toimintatavoista, jotka edistävät nuoren kykyä säädellä tunteita, käsitellä ristiriitoja sekä tunnistaa ja arvioida kriittisesti yrityksiä vaikuttaa ajatteluun.

Vanhemmilta saatu tuki, turvallinen vuorovaikutussuhde ja myönteiset kasvatuskäytännöt edistävät nuoren identiteetin kehitystä ja psykologista hyvinvointia. Nuoren resilienssi muodostuukin hänen omien ominaisuuksiensa lisäksi läheisistä ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä, joka auttaa nuorta hyödyntämään voimavarojaan hyvinvointinsa tueksi stressaavissa tilanteissa.

Resilienssi suojaa nuorta digiympäristössä kohdattujen ongelmallisten sisältöjen ja vaikuttamisen haitoilta.

Lisäksi kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, erilaisiin tarpeisiin mukautuva apu sekä kyky luoda ja ylläpitää merkityksellisiä ihmissuhteita ovat osa nuoren resilienssiä.

Miksi ongelmalliset sisällöt voivat vetää puoleensa?

Nuoren tarpeet ja se, mitä hän somesta hakee, vaikuttavat siihen, millaiset asiat herättävät hänen kiinnostuksensa ja tuntuvat merkityksellisiltä. Kiinnostus somevirran ongelmallisia sisältöjä kohtaan ei yleensä synny tyhjästä. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä nuoren elämään kuuluu, millaisia kokemuksia hänellä on ja millaisia yhteisöjä hänellä on verkossa ja sen ulkopuolella.

Yksinäisyys, kokemus ryhmän ulkopuolelle jäämisestä sekä epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteet voivat saada nuoren etsimään porukkaa, johon kuulua tai selityksiä omalle pahalle ololle. Näihin tarpeisiin väkivaltaisia ideologioita edistävät toimijat pyrkivät vastaamaan. Aatteellisessa vaikuttamisessa hyödynnetään huumoria ja ironiaa. Viestin pukeminen meemiksi tekee siitä helpommin lähestyttävän ja voi innostaa sen jakamiseen.

Kiinnostus somevirran ongelmallisia sisältöjä kohtaan ei yleensä synny tyhjästä.

Myös nuoruuteen luonnollisesti liittyvät asiat, kuten identiteetin etsintä, korostunut tunnepitoinen reagointi, hyväksynnän hakeminen ja halu kuulua joukkoon, voivat saada nuoren kiinnostumaan ongelmallisista sisällöistä tai alakulttuureista erityisesti silloin, jos nuori etsii jotain, mitä häneltä puuttuu.

Digiympäristö voi myös vahvistaa hyvinvointia

Digiympäristössä on paljon muutakin kuin riskejä. Sosiaalisen median käyttö voi edistää uusien asioiden oppimista, ja sieltä voi löytää ystäviä ja vertaistukea. Puhelin ja sen sovellukset ovat monelle ensisijaisesti tärkeä keino olla yhteydessä ystävien kanssa. Digiympäristöllä voi siis olla hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistavia vaikutuksia.

Digiympäristössä on paljon muutakin kuin riskejä.

Positiivisten kokemusten rinnalla kulkee kuitenkin vaikeita tunteita, kuten hämmennystä, pettymystä, vihaa tai surua. Vaikka kaikkea verkossa vastaan tulevaa ei voi ennakoida, vanhemmalla on monia keinoja vahvistaa nuoren resilienssiä ja tukea hänen hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan myös digiympäristöissä.

Tunneverkko-hanke on olemassa vanhempia varten

Hankkeessa kehitetään työvälineitä, joiden avulla vanhemmat voivat tutustua digitaalisen ympäristön ilmiöihin ja löytää keinoja nuoren verkkoresilienssin ja digitaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Vanhemmille tarjotaan myös:

• Keskustelutilaisuuksia, joissa etsitään asiantuntijan ohjauksessa uusia näkökulmia nuorten verkkoresilienssin tukemiseen.
• Vertaistukea tilanteissa, joissa huoli lapsesta tai nuoresta on herännyt.