Podcastit

Jaakko Mustakallio: ”Miehen lapsettomuuteen liittyy valtava stigma”

Poliitikko Jaakko Mustakallio putosi suruun, kun sai tietää hedelmättömyydestään. Nykyään hän ajattelee, että biologia ei määritä isyyttä ja vaatii yhteiskunnallisia toimia lapsettomuuskriisin torjumiseksi.

Kirjoittaja

Viivi Virtanen

Jaakko Mustakallio ei unohda puhelua, jonka sai kolme vuotta sitten lääkäriltä.

Hän oli hakeutunut puolisonsa kanssa hedelmällisyystutkimuksiin, koska pari halusi urakiireiden vuoksi selvittää, voisiko perheellistymishaaveita vielä lykätä. Tarkoitus oli selvittää erityisesti puolison tilanne, mutta koska eteen tuli kaksi yhden hinnalla -tarjous, päätti myös Mustakallio testauttaa hedelmällisyytensä.

Kun tulokset olivat tulleet, lääkäri soitti ja kysyi, oliko Mustakallio rauhallisessa paikassa.

”Lääkäri kertoi, että minulta ei löytynyt yhtä ainuttakaan siittiötä. Se oli elämäni synkin päivä.”

Toivo meni useamman kerran

Mustakallion ensimmäinen tunne oli epätoivo ja kieltäminen. Tässä on pakko olla virhe, hän ajatteli. Normaalilaatuisessa spermassa siittiöitä voi olla kuitenkin satoja miljoonia.

Seuraavaksi otettiin kontrollitesti, jonka tulos oli sama. Mustakallio sai lähetteen Tampereen yliopistollisen sairaalan hedelmättömyysklinikalle, jossa tehtiin verikokeet, hormonitestit, ultraääni sekä tehtiin ulkoiset tutkimukset. Kaikki näytti täysin normaalilta.

Toivo heräsi kuitenkin vielä. On olemassa leikkaus, jonka avulla kiveksistä voidaan saada siittiöitä tapauksissa, kun niitä on vähän ja ne eivät poistu normaalisti. Siittiöitä ei leikkauksessakaan löydetty yhtään.

”Se vei viimeisetkin toivon rippeet omasta biologisesta lapsesta. Se oli tosi rankkaa.”

Mies seisoo ja katsoo keltaisten lehtiä välistä hieman ohi kameran. — Surussa Jaakko Mustakalliolle toi lohtua ymmärrys siitä, että isäksi voi tulla muutenkin kuin biologisesti.

Mustakalliolla oli kuitenkin ollut aikaa käsitellä sitä, että siittiöitä ei löytyisi. Samanaikaisesti ymmärrys perheellistymisen moninaisuudesta oli kasvanut. Hänelle lohtua toi se, että isäksi voi tulla monella muullakin tavalla, kuten lahjasoluhoitojen avulla.

Silti ristiriita oli valtava. Surutyö oli tärkeä osa prosessia, vaikka Mustakallio tiedostikin, että biologia ei määritä vanhemmuutta.

”Samaan aikaan valmistauduin hoitoihin ja surin biologisen lapsen menetystä. Monet sanovat, että se suru vertautuu lapsen menettämiseen. Vaikka lapsi ei ollutkaan vielä olemassa, se oli ollut vahvasti mielessä, tulevaisuudessa ja unelmissa.”

Miesten lapsettomuuteen liittyy erityistä stigmaa

Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Erityisesti miesten hedelmättömyys yleistyy. Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä puolet 35-vuotiasta miehistä on lapsettomia.

Mustakallio on kuitenkin niitä harvoja miehiä, jotka puhuvat tahattomasta lapsettomuudesta avoimesti. Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, että ei voi esimerkiksi lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä saada lapsia, vaikka haluaisi.

Mustakallion mielestä miesten tahattomasta lapsettomuudesta ei käydä vieläkään tarpeeksi keskustelua yhteiskunnassa. Muutenkin esimerkiksi hedelmättömyystutkimusta suunnataan huomattavasti enemmän naisiin kuin miehiin.

”Miesten lapsettomuus on vakavasti kasvava ilmiö ja miesten sperman laatu laskee globaalisti radikaalisti. Kyse on merkittävästä muutoksesta.”

Toinen syy Mustakallion avoimuuteen on se, että miehen lapsettomuuteen liittyy niin paljon stigmaa. Mustakallio nostaa esiin hedelmällisyyteen liittyvän vitsailun siitossonneista ja postimiehen lapsista. Mustakallio näkee, että muun muassa näistä puhekulttuurisista syistä erityisesti miehet saattavat ajatella, että jos lapsi ei ole biologinen, lasta ei haluta hankkia ollenkaan.

”Silloin miehet hautaavat mahdolliset lapsihaaveet kahdelta ihmiseltä. Haluan jakaa sitä ajatusta, että toivoa on olla vanhempi, vaikka lapsi ei olisikaan biologinen.”

Mustakallion haluaa muistuttaa moninaisuuden ymmärtämisestä ja siitä, ettei ole olemassa vain yhtä maskuliinista, mallikasta siitossonnimiestä ja kaikki muu on poikkeavaa.

”Biologia ei yksin määritä isyyttä, eikä hedelmällisyys miehuutta.”

Vain yksi psykologikäynti

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n mukaan tahattomasti lapsettomat miehet ovat kokeneet saamansa tuen riittämättömäksi. Niin kävi myös Mustakalliolle ja hänen puolisolleen. He saivat Taysin puolesta vain yhden psykologikäynnin asian käsittelyyn.

”Lapsettomuus on isoimpia kriisejä elämässä. Henkinen tuki tuntui todella vähäiseltä siihen nähden. Mielenterveyspalvelut ovat julkisella puolella riittämättömät, ja tämä oli yksi niistä tilanteista.”

Mustakallion mielestä olisi tärkeää, että terveydenhuolto tarjoaisi automaattisesti esimerkiksi lyhytterapiajakson lapsettomuuden ja vakavan sairastumisen kaltaisiin kriiseihin.

Mustakallio on käsitellyt surua perheen ja ystäväpiirin tuella sekä yksityisessä terapiassa. Ystäville pari kertoi heti tiedon saatuaan.

”Halusimme varmistaa, että ystävät tietävät, ettei meidän ole vaikeaa olla lasten ympärillä. Että omista lapsista puhumista ei pidä pelätä.”

Lapsettomuuden esteitä täytyy purkaa yhteiskunnallisesti

Mustakallion mielestä lapsettomuuskriisille olisi paljon tehtävissä myös yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi ei-kaupallisen sijaisynnyttämisen mahdollisuus helpottaisi miespareja, jotka ovat tällä hetkellä lainsäädännöllisesti vaikeassa tilanteessa. Mustakallio kritisoi myös adoptioprosessin lainsäädäntöä, jonka mukaan esimerkiksi lieväkin nuoruuden mielenterveysdiagnoosi voisi estää adoptoinnin. Yksi merkittävimmistä poliittista toimista on Mustakallion mukaan hedelmällisyysneuvoloiden perustaminen. Se tarkoittaisi, että hedelmällisyyden testaamien olisi maksutonta neuvolassa.

Mies nojaa kallioon ja katsoo eteenpäin. — Mustakallio kannattaa hedelmällisyysneuvoloiden perustamista yhtenä keinona purkaa lapsettomuuskriisiä.

”Kaikille hedelmällisyyden tutkiminen ei ole taloudellisesti tällä hetkellä mahdollista. Jos kuitenkin tietää, että oma hedelmällisyys on heikko, voi tehdä paremmin päätöksiä, milloin perheellistyminen tai mahdolliset lapsettomuushoidot on hyvä aloittaa.”

Mustakalliolle on ollut hyvin nuoresta asti selvää, että hän haluaa olla isä. Ennen hän ehkä ajatteli, että lapset olisivat nimenomaan biologisia, mutta nykyään hän näkee asiat erilaisessa valossa.

”En enää koe ongelmalliseksi, että lapset eivät tule olemaan biologisia. Onneksi isäksi pääsemiseksi on monia teitä ja perheitä on monenlaisia.”

Kuvat: Jukka Rapo