Pitkittynyt koronavirusepidemia on koetellut erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyttä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän tuoreen kyselyn* mukaan useampi kuin joka toinen (52 %) 18–34-vuotias suomalainen kertoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen. Luku nousi peräti kahdeksalla prosenttiyksiköllä viime vuoden vastaavasta selvityksestä, jolloin osuus oli 44 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden aikana ikäryhmästä jopa yhdeksällä prosentilla on ollut vakavia itsetuhoisia ajatuksia. Heistä joka toinen ilmoittaa koronavirusepidemian vaikuttaneen negatiivisesti mielenterveyteen.
Kun menetys on järkyttänyt erityisen voimakkaasti ja sen kohtaaminen on sietämätöntä, puhutaan traumaattisesta menetyksestä tai traumaattisesta surusta. Traumaattinen suru on tavallisimmin seurausta läheisen ihmisen äkillisestä tai väkivaltaisesta kuolemasta.
Intensiiviryhmä vanhemmille, joiden lapsi on kuollut itsemurhan kautta. Pariskunnille on oma intensiiviryhmä. Tämä intensiiviryhmä on tarkoitettu ilman puolisoa intensiiviryhmään hakeville vanhemmille.
Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti.
Läheisensä menettäneiden vertaitukiryhmiin suosittelemme osallistumista, kun menetyksestä on kulunut vähintään puoli vuotta. Ryhmään voi kuitenkin hakea jo aiemmin, sillä arvio ryhmään osallistumisesta tehdään aina yksilöllisesti.
Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, joiden läheinen (puoliso, sisarus, vanhempi, tai muu läheinen kuin lapsi) on
kuollut itsemurhan kautta. Läheisen kuolemasta on kulunut vähintään 6 kuukautta ennen ryhmän alkua.
Läheisen itsemurha jättää jälkeensä surun, joka on usein elämän mittainen prosessi. Siitä ylipääseminen kuulostaa lähes mahdottomalta. Surua voi kuitenkin helpottaa läheisiltä ja ammattilaisilta saatu tuki, kuten ystävänsä menettäneitä Saria ja Mattia.
Ihmisiä työssään kohtaava voi tarvita koulutusta itsetuhoisuuden kohtaamisessa. Kriisityöntekijä Harri Sihvola MIELI ry:stä pitää keskeisenä keinona itsetuhoajatusten kysymistä ja kartoittamista.
Itsetuhoiset ajatukset eivät ole epätavallisia, mutta niistä on tärkeää kertoa jollekin läheiselle tai ammattilaiselle. Itsetuhoisuudesta voi selviytyä ja itsetuhoisuutta voidaan hoitaa.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.
