Hyvän mielen koulu -kokonaisuus rakentaa lasten ja nuorten toimintaympäristöjä mielenterveyttä vahvistaviksi

Pitkäjänteisen ja tavoitteellisen Hyvän mielen koulu -toiminnan vahvuuksia ovat olleet keskittyminen mielenterveyden edistämiseen sekä laajalle levinneet osallistavat opetusmenetelmät lasten ja nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.

Anniina Pesosen, Meri Larivaaran ja Marjo Hannukkalan kirjoittamassa katsauksessa tarkastellaan Hyvä mielen koulu -kokonaisuuden pitkäjänteistä kehittämistyötä ja sen vaikuttavuutta suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Hyvän mielen koulu -kokonaisuuden pohjana on toiminut koulutusten ja opetusaineistojen yhteiskehittäminen opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, mikä on mahdollistanut menetelmien muotoilemisen nimenomaan suomalaisten koulujen toimintakulttuuriin sopivaksi. MIELI ry:n kehittämistyössä ja mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin rakentamisessa on ollut keskeistä kuntien ja koulujen olemassa olevien resurssien, rakenteiden sekä hyvien käytänteiden huomioon ottaminen – näin myös uudet tiedot ja taidot kasvavat pikkuhiljaa luontevaksi ja vaikuttavaksi osaksi koulun arkea. 

Yhteiskehittämisellä on pyritty varmistamaan, että tutkittuun tietoon pohjautuvat sisällöt, materiaalit ja koulutukset, vastaavat niin opetussuunnitelman kuin ammattilaisten arjen tarpeisiin sekä toimivat niiden käyttöympäristöissä. Koulutuksiin on osallistunut myös oppilashuollon henkilöitä, jotka ovat kokeneet voimavaralähtöisten työvälineiden soveltuvan myös omaan työhönsä. Voidaan olettaa, että yhteiset työvälineet luovat pohjaa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen ja vahvistavat monialaista yhteistyötä, mikä on erityisen tärkeää sote­uudistuksen myötä. 

Kehittämistyön seurauksena syntyi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ulottuva Hyvän mielen koulu ­kokonaisuus, joka sisältää niin koulutuksia opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, kuin monipuolisia tieto- ja opetusmateriaaleja jokapäiväisessä työssä käytettäviksi. Työ on laajentunut myös nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaan.

Mielenterveystaitoja tukevia menetelmiä entistä systemaattisemmin lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön

Hyvän mielen koulu ­kokonaisuuden koulutuksilla onkin ollut tärkeä rooli vuosina 2004 ja 2016 käyttöönotettujen opetussuunnitelmien mielenterveystaitoja koskevien sisältöjen ja tavoitteiden viemisessä käytäntöön. Koulutukset ovat myös vastanneet suomalaisten opettajien halua kehittää ja uudistaa opetustaan erilaisin pedagogisin keinoin – suomalaiseen opetusjärjestelmään keskeisesti kuuluva opettajan autonomia mahdollistaa osaamisen ja materiaalien soveltamisen osana omaa jokapäiväistä kasvatustyötä. Tulevassa olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää sisällyttää kattavammin mielenterveysosaamista kasvatus- ja opetusalalle valmistuvien koulutusohjelmiin.

Opettajien lisäksi tulisi panostaa kunnan muunkin henkilöstön ja joh­tajien osaamiseen ja ymmärrykseen mielenter­veyden edistämisestä koko yhteisön tehtävänä. Voidaankin puhua toimintakulttuurin rakentami­sesta mielenterveyttä edistäväksi ja tukevaksi. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa myönteistä vuorovaikutusta ja kohtaamista, kokemusta vai­kuttamisen mahdollisuuksista ja osallisuudesta, mielenterveystaitojen systemaattista harjoittelua läpi peruskoulun, kynnyksetöntä tukea ja apua sekä vahvuuksiin ja voimavaroihin panostamis­ta. Mielenterveyden edistäminen tukee laajasti koulun tavoitteita oppilaiden kasvun, kehityk­sen ja oppimisen tukemisessa. Valtakunnalliset ja paikalliset ope­tus-­ ja opiskeluhuollon suunnitelmat antavat hyvät mahdollisuudet toteuttaa konkreettisia, johdonmukaisia ja systemaattisia mielenter­veyttä edistäviä toimenpiteitä kuntien kaikissa kasvuympäristöissä. 

Hyvän mielen koulu -kokonaisuus ja sen kaltaisia laaja-alaisia menetelmiä olisi saatava entistä systemaattisemmin lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Näin vastattaisiin myös erilaisten kansallisten linjausten, kuten mielenterveys- ja lapsistrategian, tavoitteisiin.  

Lähteet Pesonen, A., Larivaara, M., & Hannukkala, M. (2022). Hyvän mielen koulu – Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaidot varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Focus Localis, 50(3). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/focuslocalis/article/view/117114