Mikä auttaa nuorta selviytymään haastavissa elämänvaiheissa?
Saija Benjamin, Pia Koirikivi ja Arniika Kuusisto toteuttivat nuorten elämän kulkua tarkastelevan laadullisen tutkimuksen, jossa haastateltiin 45 toisella asteella opiskelevaa (16–20-v.) nuorta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli Mikä on auttanut nuoria selviytymään elämänkulkunsa varrella vastaan tulleista haasteista? Haastattelut toteutettiin kevään ja kesän 2020 aikana. Haastatellut nuoret olivat erikokoisilta paikkakunnilta ympäri Suomea. Aineisto on osa laajempaa Radikaaliksi kasvamassa? -tutkimusprojektia, jossa tutkitaan koulun merkitystä nuorten maailmankatsomusten rakentumisessa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu nuorten hyvinvoinnissa polarisaatiota. On sekä vahvan resilienssin, selviytymiskyvyn, omaavia nuoria, että niitä nuoria, joiden resurssit ovat huomattavasti vertaisiaan heikommat.
Perustoimeentulo, itselle merkityksellinen toiminta, yhteenkuuluvuuden tunne sekä fyysinen ja henkinen terveys
Tutkimuksen analyysissä keskityttiin sekä nuorten kohtaamiin haasteisiin että keinoihin käsitellä koettuja vastoinkäymisiä. Näitä analysoitiin kestävän hyvinvoinnin teorian neljän tarveulottuvuuden (Having, Doing, Loving, Being) viitekehyksessä. HDLB-ulottuvuudet kuvastavat tarpeita, joiden tyydyttyminen on edellytys hyvinvoinnin kokemiselle.
Having tarkoittaa perustoimeentuloon liittyviä tarpeita. Doing sisältää tarpeen tavoitteelliseen, omien arvojen mukaiseen ja itselle merkitykselliseltä tuntuvaan toimintaan. Loving on tarve ihmissuhteisiin ja yhteenkuuluvuuteen sekä yhteyteen muihin elollisiin olentoihin ja luontoon. Being on fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä oman identiteetin rakentamiseen liittyvää tarvetta. Parhaimmillaan nämä neljä tarvetta tyydyttyvät arkielämän ihmissuhteissa, ympäristöissä sekä toiminnoissa.
Lohtua ja välittämistä luovien ihmissuhteiden tärkeys
Elämänpolulla vastaan tulleiden haasteiden kasaantuminen ja kuormittavuus jakautuivat hyvin epätasaisesti haastateltujen nuorten kesken. Haastavimpina koettiin tilanteet, joissa nuori ei tuntenut saavansa ymmärrystä tai tukea kokemaansa ongelmaan kotoa tai koulusta. Haavoittuvuutta koettiin yhteyden kokemisen tarpeen osalta. Nuorilla oli kykyä tarkastella kokemiaan haasteellisia tapahtumia ratkaisukeskeisesti ja kyynisyyden sijasta nuorten kertomuksissa ilmeni toiveikkuutta. Silloin kun päivittäisestä toimeentulosta ja asumisesta ei tarvitse olla jatkuvasti huolissaan, jää voimavaroja mahdollisten muiden haasteiden ratkaisemiseen.
Kun päivittäisestä toimeentulosta ei tarvitse olla huolissaan, jää voimavaroja muiden haasteiden ratkaisemiseen.
Nuorten resilienssistä kertoo tietoinen tukeutuminen kannatteleviin, lohtua ja välittämistä luoneisiin ihmissuhteisiin vastoinkäymisten keskellä. Resilienssistä kertoo myös nuorten kyky reflektoida omaa toimijuuttaan sekä syy-seuraussuhteita haastavissa tilanteissa sekä taito pohtia syitä muiden ihmisten negatiivisen käyttäytymisen takana.
Kun itse voi aktiivisesti vaikuttaa oman elämänsä kulkuun
Tietoinen ja tavoitteellinen omien taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen, esimerkiksi vuorovaikutustaitojen vahvistaminen kertoi nuorten resilienssistä. Lisäksi ajatus siitä, että itse voi aktiivisesti vaikuttaa elämänkulkuunsa ja muokata haitallisia ajattelu– ja toimintamalleja tai omia tavoitteitaan nousi esille.
Tulokset lisäävät ymmärrystä suomalaisten nuorten resilienssistä. Loving- ja Being ulottuvuudet ovat keskeisiä, mutta tutkimus nosti esille myös Doing-ulottuvuuden eli nuorten tarpeen rakentaa omaa maailmankatsomustaan ja identiteettiään sekä vahvistaa omaa toimijuuttaan arvojensa mukaisesti niin omassa elämässä kuin yhteiskunnassakin.
Tämä aika tarvitsee nuorten voimavarojen esiin nostamista ja tunnistamista.
Tutkimuksen rajoituksia tarkastellessa on huomioitava, että kontakti haastateltuihin syntyi oppilaitosten välityksellä. Aineistossa ei ole nuoria, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin tai, joilla voimavarat eivät antaneet edellytyksiä osallistua tutkimukseen. Koronapandemian vaikutus nuorten elämään oli haastatteluvaiheessa vielä tuore. Siksi korona ei tule esille ajankohtaisena teemana nuorten vastauksissa.
Tämä aika tarvitsee nuorten voimavarojen esiin nostamista ja tunnistamista. Koetut haasteet vaikeuttavat tiettyjen kestävän hyvinvoinnin teorian ulottuvuuksien toteutumista, mutta muille ulottuvuuksille sijoittuvat resurssit voivat auttaa kompensoimaan tätä vajetta.
Lähde
Benjamin, S., Koirikivi, P., & Kuusisto, A. (2022). Nuorten elämänkulun haasteita ja vastoinkäymisiä: Näkökulmia resilienssiin kestävän hyvinvoinnin teorian valossa. Nuorisotutkimus, 40(3), 59–76. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9122544
