Ylivelkaantumisen riskitekijöiden tunnistaminen helpottaa velkaantuneiden perheiden tukemista
Aapo Hiilamon, Niilo Luotosen ja Mia Hakovirran (2022) rekisteritutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden talousvaikeuksia ja niiden yhteyksiä perhekokoon, tuloihin, koulutukseen ja työttömyyteen.
Ylivelkaantuneisuuden yhtenä mittarina voidaan pitää maksuhäiriömerkintää, jota käytettiin myös kyseisessä tutkimuksessa. Maksuhäiriömerkinnän voi saada pitkään maksamatta jääneistä laskuista.
Tutkimuksen aineistona toimi koko väestön kattavat vuosien 2019–2020 rekisteritiedot, ja yhteensä tutkimuksessa käsiteltiin 977 673 vanhemman tietoja. Aineistoa analysoitiin kuvailevilla sekä tilastollisilla menetelmillä maksuhäiriömerkintöjen ja taustamuuttujien osalta.
Vähintään joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä.
Tutkittua ja kattavaa tietoa lapsiperheiden köyhyydestä ja ylivelkaantuneisuudesta on vasta vähän. Ylivelkaantuneisuus tarkoittaa kohtuuttoman suurta velkataakkaa, joka vaikeuttaa arjessa pärjäämistä ja heikentää olennaisesti maksukykyä.
Ylivelkaantuneisuus on lisääntynyt Suomessa ja se koskettaa monia perheitä. Tiedetään, että talousvaikeudet heikentävät sekä vanhempien että lasten mielenterveyttä ja hyvinvointia.
Tukea yhden vanhemman perheille sekä monilapsisille perheille
Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa työpaikan, lainan, asunnon tai vakuutuksen saamista vaikka velat olisi jo maksettu, ja tällöin ongelmat saattavat kasaantua. Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä.
Keskeinen havainto oli, että maksuhäiriömerkinnät olivat yleisempiä yhden vanhemman perheissä sekä perheissä, joissa oli yli neljä lasta. Myös vanhempien matala koulutustaso, alhaisemmat tulot ja työttömyys lisäsivät maksuhäiriömerkintöjä.
Konkreettisia keinoja ylivelkaantuneisuuden poistamiseksi
Ylivelkaantuneisuutta voidaan ehkäistä monella tavalla, kuten parantamalla talousosaamista, säätelemällä kulutusluottoja ja parantamalla sosiaaliturvaa. Lisäksi lapsen näkökulma tulisi huomioida entistä paremmin, ja jo olemassa olevien talousongelmien poistamista tulisi kehittää.
Konkreettisia toimia on tehty esimerkiksi lyhentämällä maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaikaa ja helpottamalla velkajärjestelyjä. Myös positiivista luottorekisteriä valmistellaan otettavaksi käyttöön, sillä se huomioisi paremmin jäljellä olevan maksukyvyn eikä leimaisi ihmistä yhtä paljon kuin nykyinen järjestelmä.
Koska talousvaikeudet ja mielenterveys kytkeytyvät tiiviisti yhteen, on tärkeää pyrkiä vähentämään taloushuolien aiheuttamaa ahdistusta ja tukea yksilön sekä perheiden hyvinvointia.
Lähde
Hiilamo, A., Luotonen, N., & Hakovirta, M. (2022). Suomalaisten lapsiperheiden ylivelkaantuneisuus maksuhäiriömerkintöjen valossa. Yhteiskuntapolitiikka, 87. YP Online 2022.