Kriisiapu auttaa ja tulokset ovat pitkäaikaisia
Tyytyväisyys kriisivastaanottoon erinomaisella tasolla
Kriisivastaanottokäyntien tuloksellisuutta ja vaikutusten pysyvyyttä selvitettiin 6 kuukauden mittaisella seuranta-ajalla. Selvitys tehtiin seitsemän kriisikeskuksen kriisivastaanottojen yksilöasiakkaille, jotka ovat käyneet vähintään kaksi kertaa vastaanotolla. Selvityksessä käytettiin saman tulosmittarin kysymyksiä, jotka kriisivastaanottojen asiakkailta kysytään aina asiakkuuden päättyessä. Kysymykset kysyttiin ensin heti vastaanottotapaamisten jälkeen ja uudelleen kuuden kuukauden päästä. Selvitykseen tavoitettiin kuuden kuukauden jälkeen 54 vastaajaa.
Seurantaan vastanneet antoivat kriisiavun kouluarvosanaksi keskimäärin 9,3. Täyden kympin antoi 52 prosenttia vastaajista.
Kriisiapu lisäsi vastaajien toiveikkuutta merkittävästi. Toiveikkuus myös jäi kuuden kuukauden jälkeen lähes samalle tasolle. Asteikolla 1-10 toiveikkuus oli keskimäärin tasolla 7,9 viimeisen tapaamiskerran jälkeen. Kuuden kuukauden päästä se oli tasolla 7,5. Ennen yhteydenottoa koettu toiveikkuus oli ollut tasolla 4,6. Vastaajat pitävät kriisiapua merkittävässä roolissa toiveikkuuden muutoksen suhteen.
Myös henkilöiden toimintakyky nousi merkittävästi kriisiavun aikana. Toimintakyky myös pysyi samana kuuden kuukauden seurantajakson päätyttyä. Toimintakyky nousi 4,4:stä kriisiavun myötä 7,6:een.
Kriisityön vaikutukset näyttäisivät olevan pysyviä 6 kk seurannassa, sillä henkilöiden toiveikkuus tai toimintakyky eivät ole merkittävästi laskeneet. Tämä tieto vahvistaa käsitystä kriisityön vaikutuksista. Samaan aikaan täytyy huomioida, että 54 % seuratuista henkilöistä oli myös muun avun piirissä. Muu apu on luonnollisesti myös vaikuttanut henkilöiden vointiin.
Vuoden 2024 aikana kriisikeskusten vastaanotoilla eri puolilla Suomea ja etänä kävi yhteensä 12 500 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli lähes 31 000.
Kriisitapaamisesta monenlaista apua
Vastaajilta kysyttiin numeroarvioinnin lisäksi sanallista arviota siitä, mikä kriisiavussa auttoi eniten. Eniten mainintoja saivat:
- Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen
Asiakkaat kokivat, että heidät otettiin vakavasti ja arvostavasti vastaan. Työntekijät olivat empaattisia, kuuntelivat aidosti ja loivat turvallisen ilmapiirin. - Keskusteluavun merkitys
Mahdollisuus purkaa omia ajatuksia ulkopuoliselle ja saada uusia näkökulmia.
Puhuminen auttoi selkeyttämään tilannetta ja löytämään ratkaisuja. - Turvallisuus ja yksilöllinen kohtaaminen
Työntekijät olivat helposti lähestyttäviä ja esittivät oikeita kysymyksiä. Kohtaaminen oli arvostavaa. Työntekijän sukupuolella oli merkitystä joillekin asiakkaille. - Tuen konkreettiset vaikutukset
Kriisiapu antoi voimaa ja auttoi hahmottamaan omia vahvuuksia. Apua saatiin myös jatkosuunnitelmien tekoon ja muihin palveluihin ohjauksessa. Puhuminen ja tuki auttoivat esimerkiksi univaikeuksiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. - Nopea ja ammattimainen palvelu
Kriisiapu koettiin helposti saavutettavaksi ja asiantuntevaksi. Nopeus vastaanotolle pääsyssä teki vaikutuksen. Myös maksuttomuus mainittiin positiivisena asiana.
Kriisipuhelin ja -chat helpottivat oloa nopeasti
Myös MIELI Kriisipuhelimen ja -chatin asiakkaille tehtiin selvitys keskusteluavussa, joka on kertaluonteista. Yhteydenottajan vointia selvitettiin yksittäisen yhteydenoton aluksi ja lopuksi. Vastaajia seurannassa oli 165. MIELI Kriisipuhelimessa käytiin kokonaisuudessaan lähes 75 000 ja MIELI Kriisichatissa noin 3800 keskustelua vuonna 2024.
Keskustelun alussa 78 % ilmoitti vointinsa olevan huono tai erittäin huono (erittäin huono 36 %, huono 42 %). 20 % vastaajista arvioi vointinsa keskinkertaiseksi. Keskustelun päättyessä huono tai erittäin huono vointi oli 7 prosentilla kun taas hyvä ja erittäin hyvä 54 prosentilla. Muutoksen suuruus korostaa, miten merkittävää nopeasti saadun yhdenkin kerran keskustelu voi kriisissä olevan oman kokemuksen perusteella olla.
Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin tarkentaa, mikä merkitys keskustelulla oli ollut. Eniten vastauksissa painottui kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus. Noin kolmasosa vastaajista mainitsi, että häntä kuunneltiin aidosti ilman arvostelua tai tuomitsemista.
”Joku vihdoin kuuntelee minua ilman arvostelua/tuomitsemista.”
Seuraavaksi eniten, lähes kolmasosan mainintoja sai olon helpottuminen ja mielen keveneminen. Keskustelu lievensi ahdistusta, rauhoitti mieltä tai helpotti oloa.
”Oma olo helpottui, kun sai puhua jonkun kanssa.”
Konkreettisen avun ja uudet näkökulmat mainitsi noin viidesosa vastaajista. Yhteydenotosta saatiin neuvoja tai välineitä selvitä tilanteesta.
”Sain selkeää ohjausta, miten voin toimia läheiseni auttamiseksi.”
Myös puhumisen merkitys koettiin tärkeäksi. Myös kokemuksen yllättävä positiivisuus mainittiin useita kertoja. Keskustelun anonymiteetillä oli niin ikään merkitystä vastaajille.
MIELI Kriisipuhelimen ja -chatin anonyymien avointen palautteiden luokittelussa käytettiin apuna Chat GPT:tä.
