Mielenterveys ja hyvinvointi eri elämänvaiheissa
Hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ja on huolehdittava läpi elämän, mutta huolehtimisen painopisteet muuttuvat jossain määrin eri elämänvaiheissa. Jokaisessa vaiheessa tarvitaan arjen hyvinvointia vaalivia valintoja.
Lapsuuden hyvinvointi on tärkeää, koska se rakentaa perustan aikuisuuden hyvinvoinnille. Lapsi tai nuori on riippuvainen toisten huolenpidosta: hänen kasvunsa ja hyvinvointinsa turvaaminen on aikuisten vastuulla.
Aikuinen pitää huolta paitsi itsestään, usein myös muista ihmisistä: tämä on vaativaa, mahdollisesti kuormittavaakin. Aikuisen hyvinvointia rakentavat lisäksi toimivat ihmissuhteet, turvattu toimeentulo, mielekäs työ ja tekeminen sekä palauttava vapaa-aika.
Ikääntyessä hyvinvoinnin tarpeista korostuvat turvallisuus, osallisuus, mielekkyys ja virikkeet.
Lapsuus ja nuoruus kasvun, hoivan ja huolenpidon aikana
Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta. Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta. Niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa voi harjoitella mielenterveystaitoja, joita lapselle ovat muun muassa tunnetaidot ja kaveritaidot.
Nuoruusiälle ominaista on nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys sekä muutokset suhteessa omaan seksuaalisuuteen, vanhempiin, kaveripiiriin ja omaan persoonaan. Jotta kehitys etenisi suotuisasti myös mielenterveyden näkökulmasta, tarvitsee nuori turvallista vanhemmuutta ja huolenpitoa. Samalla hän tarvitsee myös itsenäisyyttä, vastuun ottamista ja luottamusta.
Aikuisen on muistettava oma hyvinvointinsa
Aikuisuus ulottuu myöhäisnuoruudesta aina varhaiseen eläkeikään. Aikuiset ovat moninainen ryhmä, ja hyvinvoinnin tarpeet ovat yksilöllisiä. Aikuisuus voi tuoda mukanaan niin myönteisiä kuin haastavia elämäntilanteita.
Osa aikuisista elää ruuhkavuosia eli kiireistä, työntäyteistä ajanjaksoa. Toisaalta yhä suurempi osa suomalaisista aikuisista elää perheettömänä. Varsinkin ei-toivottu lapsettomuus tai perheettömyys voi kuormittaa mielenterveyttä. Myös työelämän ulkopuolelle jääminen, sairastuminen tai ihmissuhdeongelmat kuormittavat.
Riippumatta perhetilanteesta, voidakseen hyvin aikuinen tarvitsee arjessa perustarpeista kuten unesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtimista, lepoa ja palautumista, mukavia, rentouttavia asioita, ihmissuhteita ja tarvittaessa tukea omaan arkeen.
Mielenterveys ikääntyessä
Ikääntymiseen liittyvät prosessit, esimerkiksi fyysiset ja terveydentilan muutokset ovat yksilöllisiä. Ikääntyminen tuo mukanaan sekä myönteisiä että ei-toivottuja muutoksia.
Vaikka toimintakyvyn heikentyminen ja mahdolliset sairaudet lisääntyvät iän myötä, myös voimavarat, erilaiset taidot ja elämänkokemuksen kautta saatu viisaus vahvistuvat. Myönteiset ominaisuudet kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä.
Ikääntymisestä huolimatta ihmisen tulee tuntea olonsa hyväksi ja kokea selviytyvänsä arjesta. Ikääntyvien mielenterveyttä vahvistaa muun muassa mielekäs tekeminen, sosiaaliset suhteet, taloudellinen turvallisuus sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin.