Siirry sisältöön
Vuorovaikutusta on…

… vitsailu, juttelu, kiistely, nauraminen, asiakastapaaminen, hellittely, tervehtiminen, palaveri, väittely, rupattelu, riitely, chattailu, kiittäminen, verkossa asiointi, somekommentointi, kaupankäynti, liikenneraivo, kohteliaisuuksien vaihtaminen…

Kaikissa edellä mainituissa vuorovaikutustapahtumissa voi tapahtua yhteentörmäyksiä. Yhtä lailla ne tarjoavat mahdollisuuden harjoitella toisen kuuntelemista.

Vuorovaikutuksen kompastuskivet syövät mahdollisuutta läsnäolevaan ja tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Siksi niitä kannattaa oppia huomaamaan ja välttämään.

Kompastuskiviä ovat esimerkiksi erilaiset vallankäytön muodot kommunikaatiossa. Vuorovaikutus vinoutuu esimerkiksi:

  • komentelusta ja määräilystä: ”Lopeta valitus, hoida homma”, ”Ryhdistäydy”, ”Älä murehdi turhia”
  • uhkailusta: ”Jos et tee kuten sanon, on turha haaveilla yhteisestä hetkestä”
  • saarnaamisesta: ”Täällä ei sitten hyväksytä asiatonta käyttäytymistä”, ”Odotamme teiltä kunnollisuutta”
  • syyllistämisestä: ”Siinäs näit. Itse aiheutettu ongelma”
  • kuulustelemisesta: ”Kuka antoi ohjeen toimia noin?” ”Kerro heti kaikki”
  • väistelystä, puheenaiheen vaihtamisesta: ”Unohdetaan koko juttu”, ”Puhutaan jostain muusta”
  • kehumisesta: ”eihän tämä ole sinulle temppu eikä mikään”, ”kyllä noin taitava ihminen homman hoitaa”
  • suodattamiseen, eli siihen että kerrotaan, mitä oletetaan toisen haluavan kuulla,
  • voimakkaasta tunnetilasta.

Vuorovaikutusta vinouttavat myös ylhäältä päin katsovat:

  • valmiiden ratkaisujen tarjoaminen / neuvominen: ”Kunhan vain alat lenkkeillä, pääset ylimääräisistä kiloista”
  • luennointi / oikeassa oleminen: ”Minäpä kerron, missä ongelma on”, ”Etkö näe, että fakta tässä on, että…”
  • arvostelu ja tuomitseminen: ”Olet saamattomin ihminen, jonka tunnen”
  • nimittely, leimaaminen: ”Surkimus!” ”Idiootti!”
  • säälittely: ”Voi raukkaa”, ”Huomenna kaikki on paremmin”
  • kaikkinäkevyys: ”Olet tainnut nukkua huonosti viime yönä” ”Taidat olla vain pihalla”
  • yleistäminen: ”Aina sinä teet noin” ”Etkö sinä koskaan opi?”

Usein vuorovaikutuksen kompastuskivet ovat kielteisiä sinäviestejä. Ne keskittyvät keskustelun toiseen osapuoleen negatiivisessa sävyssä, kertomaan millainen tämä on, miten tämän ei tulisi toimia, tai minkälainen tämän tulisi olla. Ne eivät jätä tilaa toisen osapuolen kuuntelemiselle, eivätkä osoita kiinnostusta sitä kohtaan, millainen toinen on tai mitä hän ajattelee. Toisen puolesta puhuminen ei toimi

Taitava keskustelija sen sijaan käyttää vuorotellen aktiivista kuuntelua ja minäviestejä. Konkreettiset minäviestit ja empatia toista kohtaan toimivat, toisen puolesta puhuminen ei.

Minäviestit osoittavat, että ihminen ei tee oletuksia muista osapuolista vaan puhuu itsestään käsin. Tämä auttaa viestin perille menoa ja kannustaa toisiakin osallistumaan keskusteluun, varsinkin kun heille jätetään tilaa ja kutsutaan kysymyksin osallistumaan: ”Mitä sinä tästä ajattelet”.

Lue lisää

Myötätunnon siltaa rakennetaan uteliaisuudella

Tietoinen läsnäolo on auttanut Helena Hyväristä kuuntelemaan ja kohtaamaan paremmin itseä ja toisia. Omien lasten kanssa olemiseen on löytynyt uudenlaisia tapoja ja sanoituksia. Työssä on avautunut mahdollisuus kohdata ihmiset ensin ihmisinä.

Ammattina keskustelun rauhoittaminen

Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto on kohdannut työssään vihapuhetta, rasismia ja ryöpsähtäneitä keskusteluketjuja, vihaista palautetta ja salaliittoteorioita. Vaikeimpiakin kohtaamisia on auttanut eteenpäin pyrkimys ymmärtää toista.

Kuuntelemisen jäljillä psykoterapeutin matkassa

Psykoterapeutti Teemu Ollikaisen mukaan kuunteleminen on valtavan tärkeää, ja sillä on isoja vaikutuksia ihmisten elämään. Pahimmillaan huono kuuntelu voi johtaa vääriin päätöksiin, väärään lääkitykseen tai hoitovirheisiin.

Chatissa nuori viestii emojein ja kapiteelein

Kuunteleminen Sekasin-chatissa on erilaista kuin puhelimessa, koska ruudulta puuttuvat ääni ja äänenpainot. Empatiaa nuorelle voi kuitenkin osoittaa kirjoittamalla ja kysymällä suoraan. Sekasin.chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes kertoo vuorovaikutuksesta diginatiivinuorten kanssa.