Unen tehtäviä
Tarvitsemme unta: se on biologinen välttämättömyys. Kaikki eläimet nukkuvat. Unessa mieli ja ruumis saavat levätä ja energiat palautua. Uni uudistaa erityisesti aivojen toimintakyvyn, mikä on mielenterveyden kannalta oleellista.
Aivot eivät siis pysähdy, vaan suorittavat unen aikana erilaisia ylläpitotoimia. Päivän aikana kertyneet kuona-aineet puhdistuvat, hermoyhteydet vahvistuvat ja muodostuvat uudelleen unen aikana.
Muisti vahvistuu
Muisti tarvitsee toimiakseen riittävän määrän ja riittävän laadukasta unta. Unen aikana aivoissa sijaitsevat, päivän aikana syntyneet muistijäljet vahvistuvat ja vähemmän tärkeitä hermoyhteyksiä tulee siivotuksi pois. Näin aivojen sisäiset yhteydet pysyvät hallittavina.
Tämä tarkoittaa sitä, että epämieluisia asioita voi unohtua tai tulla työstetyksi unen aikana. Sen sijaan itselle tärkeät muistot voivat vahvistua nukkuessa entisestään.
Uni tehostaa oppimista
Jos verrataan opitun aineksen muistamista riittävästi levänneiden ja univelkaisten välillä, havaitaan hyvin nukkuneiden muistavan enemmän.
Kokeellisissa tutkimuksissa unella on onnistuttu tehostamaan oppimista. Unen muistia vahvistavaa vaikutusta voi siis hyödyntää. Etenkin lihasmuistia vaativien tehtävien, kuten musiikkikappaleiden harjoittelu juuri ennen nukkumaan menoa on tutkitusti hyvin tehokasta.
Myös ongelmanratkaisutehtävät onnistuvat paremmin, kun niitä tekee levänneenä unen tai torkkujen jälkeen.
Viime aikoina unen aikaisen oppimisen tehostaminen esimerkiksi erilaisin ääni- tai hajuärsykkein on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena.
Uni luovuuden lähteenä ja ongelmanratkaisun apuna
Nukkuminen lisää luovuutta. Tarvitsemme riittävästi unta ratkaistaksemme ongelmia. Väsyneenä ajatus ei juokse. Myös unennäkö liittyy aivojen luovaan toimintaan. Unessa voi syntyä uusia yhteyksiä, jotka antavat uusia oivalluksia tuttuihin asioihin.
Vilkeuni eli REM-uni on siis itsessään luova tila. Tunnettu esimerkki tästä on esimerkiksi kirja Tohtori Jekyll ja Mr Hyde, jonka idea tuli Robert Louis Stevensonille unen aikana. Samaten Paul McCartney on kertonut vain heränneensä eräänä aamuna Yesterdayn soidessa mielessään. Kappaleen ensimmäinen nimi olikin aamiaisen aikana hyräilty Scrambled Eggs eli munakokkeli.
Unien sisällöistä voi saada inspiraatiota. Usein tehtävä, joka on tuntunut vielä illalla mahdottomalta, onkin yön aikana ratkennut kuin itsestään. Yöllisistä luovista ongelmanratkaisuista on kerrottu monen kuuluisan keksinnön, kuten Niels Bohrin kehittämä atomimallin ja Albert Einsteinin suhteellisuusteorian yhteydessä, vaikka tarinoiden todenperäisyydestä ei voidakaan olla varmoja.
Myös tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että nukkuminen edistää erityisesti vaikeiden ongelmien ratkaisemista. REM- eli vilkeunen aikana luovuus ongelmanratkaisussa todellakin lisääntyy: vilkeunen aikana herätetyt ihmiset selviytyivät anagrammitehtävistä yli 30 prosenttia paremmin kuin jos heidät herätettiin jonkun muun univaiheen aikana.
Kauneusunet?
Kauneusunista puhuminen voi tuntua vanhanaikaiselta. Unen on silti todella todistettu vaikuttavan ulkonäköön.
Yliopisto-opiskelijoilla tehdyn tutkimukseen mukaan yöunet väliin jättäneet henkilöt arvioitiin valokuvien perusteella vähemmän viehättäviksi ja terveen oloisiksi kuin samat henkilöt hyvin nukutun yön jälkeen.
Kannattaa siis nukkua hyvin ennen työhaastattelua tai tärkeitä treffejä!
Yöuni kulkee vaiheissa. Alku-unen kevyen unen jaksot muuttuvat syväksi uneksi ja REM- eli vilkeuneksi, jotka toistuvat sykleissä. Herääminen on helpointa unisyklin lopussa.
Kevyen unen kaksi vaihetta
Ensimmäinen kevyen unen vaihe alkaa heti nukahtamisen jälkeen. Siinä nukkuja on vielä unen valveen rajamailla, mutta ote todellisuudesta alkaa höltyä ja lihakset rentoutuvat.
Unen ensimmäinen vaihe ei ole pitkä, vain noin 2-5 minuuttia. Sen jälkeen uni syvenee hieman toiseen kevyen unen vaiheeseen. Siinä lihakset rentoutuvat entisestään, sydämen syke hidastuu ja ruumiinlämpö laskee. Kurkun lihasten veltostuminen voi aiheuttaa kuorsausta tai tuhinaa.
Tämä vaihe kestää noin 20 minuuttia. Kahta ensimmäistä vaihetta kutsutaan yleisesti kevyeksi uneksi.
Syvän unen ja vilkeunen toistuvat vaiheet
Kevyttä unta seuraa syvän unen vaihe, joka alkaa siis noin 25 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Sen aikana aivojen sähköinen toiminta on hitaimmillaan. Syvästä unesta herääminen on vaikeaa ja epämiellyttävää.
Noin puoli tuntia kestävä syvän unen jakso on hyvinvoinnille hyvin tärkeää.
Sen jälkeen aivot palaavat nopeasti kevyeen uneen. Tässä vaiheessa silmät alkavat liikkua. Aivot aktivoituvat yhtä vilkkaiksi kuin valveilla ollessa. Nukkuja näkee unta erityisesti vilke- eli REM-unen aikana.
Vilkeuni kestää noin reilut puoli tuntia, minkä jälkeen uni alkaa taas syventyä. Uuden syvän unen vaiheen jälkeen seuraa taas toinen unennäkövaihe. Näitä unisyklejä tehdään yön aikana noin 4-6. Sykli kestää aina noin puolitoista tuntia kerrallaan. Alkuyöstä syvää unta on enemmän, kun taas aamua kohden unisykleissä REM-jaksot ovat pidempiä.
Herääminen on helpointa unisyklin lopussa kun REM-vaihe on juuri loppumassa. Koska uni kulkee noin 90 minuutin kierrossa, kannattaa oman heräämisen ajoittamista suunnitella sen mukaan.
Jos menet vuoteeseen kello 22 ja nukahtaminen vie 20 minuuttia, hyvä hetki heräämiselle voisi olla kello 7.20, jolloin ehdit nukkua 9 tunnin aikana 6 unisykliä (6 x 90 min = 9 tuntia).
Tutkimuksessa 29 pelaajaa laitettiin pelaamaan Speedy Eggbert Mania -videopeliä niin pitkään, etteivät he enää onnistuneet ratkaisemaan uutta kenttää annetussa 10 minuutin aikarajassa. Pelin jälkeen koehenkilöille tarjottiin kevyt ateria, jonka jälkeen heidät jaettiin kahteen ryhmään. Toiset ottivat 90 minuutin torkut, toiset viettivät saman ajan muissa keveissä toimissa.
Tämän jälkeen peliä yritettiin uudelleen. Valvoneista 15 pelaajasta 7, eli hieman alle puolet onnistui ratkaisemaan kesken jääneen kentän uudella yrittämällä. Nukkuneista 14 pelaajasta kesken jääneen tason läpäisi 12, eli yli 85 prosenttia.