Toivon ja tulevaisuususkon luominen on yhteinen asia
Toivoa ajatellaan usein yksilön ominaisuutena, mutta se on myös yhteisöjen ja yhteiskuntien ominaisuus. Ihmisen toimintakyky ja mieliala rakentuvat osana ihmissuhteita ja yhteisöjä, vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Toivoa ajatellaan usein yksilön ominaisuutena, mutta se on myös yhteisöjen ja yhteiskuntien ominaisuus. Yksittäisten ihmisten toiveikkuuskaan ei synny koskaan tyhjiössä. Ihmisen toimintakyky ja mieliala rakentuvat osana ihmissuhteita ja yhteisöjä, vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Niinpä toiveikkuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen ei voi koskaan olla vain yksilön vastuulla, vaan siitä on huolehdittava yhdessä ja kannettava vastuuta yhteiskunnan tasolla.
Yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintakyky rakentuu siitä, miten hyvin ihmiset voivat, kuinka paljon he luottavat toisiinsa ja kokevat osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Julkisen sektorin lisäksi kansalaisjärjestöt, paikallisyhteisöt ja matalan kynnyksen tuki ovat keskeinen osa yhteiskunnan ilmapiirin toiveikkuuden ja toivon vahvistamista.
Ilmapiirin toiveikkuuteen tai toivottomuuteen vaikuttaa myös se, miten päättäjät tulevaisuutta ja nykyhetkeä sanoittavat, ja millaiset askelmerkit he rakentavat kohti tulevaisuutta.
Luottamus ja osallisuus – tai niiden puute luovat yhteistä ilmapiiriä
Suomessa luottamus on perinteisesti ollut vahvaa, mutta viime vuosina on nähty merkkejä sen heikkenemisestä.
Suomessakin on eletty 2020-luvulla keskellä useita päällekkäisiä kriisejä: pandemiaa, turvallisuustilanteen muutosta ja taloudellista epävarmuutta. Pitkittyneet kriisit kuluttavat ihmisten jaksamista, toiveikkuutta ja tulevaisuususkoa. Epävarmoina aikoina tarvitaankin erityistä panostusta ihmisten mielenterveyteen ja jaksamiseen.
Mielenterveyden ja osallisuuden vahvistaminen on yhteiskunnallinen investointi
Kun mielenterveyttä tuetaan, perustavanlaatuiset palvelut toimivat ja ihmisillä on mahdollisuus luottaa avun ja tuen saantiin, vahvistuu samalla koko yhteiskunnan toiveikkuus ja toimintakyky.
Toiveikkuutta voidaan konkreettisesti mitata tulevaisuususkoa ja luottamusta käsittelevillä kyselytutkimuksilla. Tutkimus osoittaa, että yhteiskunnissa, joissa ihmiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin, myös erilaisista kriiseistä selviydytään paremmin.