Voimaa metsäpolulta

Ikaalisten kylpylän takana välkkyy Kyrösjärven Hämylänlahti. Kylpylän tuntumassa rantaviivaa seurailee voimapoluksi muuttuva kävelytie.

Ikaalisten kylpylässä käy paljon ihmisiä, joten polun tallaajia löytyy läheltä. Elpyjä voi valita neljän ja puolen kilometrin mittaisen peruspolun ja jatkaa halutessaan vielä parin kilometrin lisälenkin.

Luon­to el­vyt­tää

Metsässä kulkeminen virkistää mieltä ja kehoa. Taulut voimapolun varrella muistuttavat rauhoittumisesta, mikä auttaa elpymään stressistä, virittämään aisteja ja lisäämään tietoisuutta omasta olotilasta.

Mutkan jälkeen polku nousee ylämäkeen, kohti mäntykangasta. Kirpakassa ilmassa kävely tuntuu hyvältä. Keltaiset opasteet kertovat oikeasta suunnasta.

Eräs voimapolun harjoitus ohjaa: ”Anna maiseman vaikuttaa mielialaasi. Anna ajatustesi virrata vapaasti ja irtautua arjen murheista. Tunnustele kasvia tai kosketa puun kylkeä. Tunne, miten mielialasi kohentuu.”

Lu­pa py­säh­del­lä

Harjoituksista voi tehdä kaikki tai osan. Ne antavat luvan pysähtyä.

Suorittaminen voi hiippailla salakavalasti elämään silloinkin, kun saisi vain olla. Voimapolulla askeleet rauhoittuvat.

Ei ole pienintäkään kiirettä, vaatimukset saavat unohtua. Mäntymetsä on vaihtunut kuusikoksi. Reitti ylittää autotien ja ohittaa muutaman talon. Yhden pihassa louskuttaa iso koira.

Voimapolku ei vie koskemattomaan luontoon, mutta tarkoitus onkin päästä polulle helposti.

Ko­koa oman voi­ma­pol­kusi ras­tit

Jokainen meistä tunnistaa luonnon elvyttävät vaikutukset. Vaikka virallisia voimapolkuja on vasta muutama, voit luoda ikioman reittisi lähimaastoon. Pysähdy lempipaikoissasi ja keskity tietoiseen läsnäoloon:

• Rentoudu, havainnoi luontoa ja omaa mielialaa.
• Keskity maisemaan ja lumoudu siitä. Ole rauhassa.
• Hengitä muutaman kerran oikein syvään. Tunnustele omaa hengitystä ja pohdi, miten hengität tänään.
• Mieti, millainen on mielipaikkasi. Etsi sellainen lähistöltä ja pysähdy toviksi.
• Kuulostele, miltä sinusta tuntuu juuri nyt. Jos kehossasi on jännityksiä tai kireyksiä, havainnoi niitä ja laske niistä irti.
• Pohdi, mikä elämässäsi on hyvin. Mistä olet kiitollinen? Mikä sinulle antaa voimaa?

Kirjaa tehtävät ennalta vaikka pieneen vihkoon tai puhelimen muistiin. Tartu niihin fiiliksen mukaan.

Hyv­vin­voin­tia vah­vis­ta­via met­sä­kä­ve­lyi­tä on mo­nek­si

• Metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista on tutkimustuloksia 1980-luvulta lähtien eri puolilla maailmaa. Suomessa hyödynnettiin tuloksia, ja niin syntyi terveysluontopolku Voimametsä. Ensimmäinen avattiin Ikaalisten Kyrösjärvellä vuonna 2010.
• Voimametsä syntyi osana Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan ja Tampereen yliopiston Terveyttä metsästä -hanketta. Idea on nyt viety myös Luxemburgiin, Ranskaan ja Ruotsiin. Seitsemisen kansallispuistossa Ylöjärvellä voimapolkua rytmittävät runot.
• Voimametsän ohjetaulut on suunnitellut Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela. Taulut on luotu vahvistamaan hyvinvointia. Ne on rytmitetty luonnossa vietettyyn aikaan sekä aktioimaan muutoksia kehossa, mielialassa ja tarkkaavaisuudessa.
• MIELI ry (ent. Suomen Mielenterveysseura) kehitti 2013 Suomen Metsäkeskuksen kanssa eri puolilla Suomea Hyvän mielen metsäkävelyitä. Niihin kuuluvat Tietoisen läsnäolon metsäkävely, Hyvän mielen metsäkävelyt lapsille ja nuorille, Kävele kanssani metsässä sekä Virtuaaliset hyvän mielen metsäkävelyt. Metsäkävelyt kannustavat liikkumaan metsäluonnossa yhdessä tai yksin mieli ja mielenterveys huomioiden.
• Japanissa terveysvaikutusten tutkimuksissa käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi. Niitä varten on koulutettu metsäterapeutteja ja rakennettu metsäreiteille ohjaavia metsäkylpyohjelmia. Japanin kielessä käytetään ilmausta shinrin-yoku, suomeksi metsäkylpy. Tämä on elvyttävä metsäkävely, jossa ihminen voi käyttää kaikkia aistejaan. Puista haihtuvat tuoksut, veden ääni ja maisema tuottavat mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa eli metsäkylvyn kokemuksen.

TEKSTI: ANU KYLVÉN

Julkaistu alun perin Mielenterveys-lehdessä.  Asiantuntijat: psykologian professori Kalevi Korpela, ekopsykologi Kirsi Salonen ja Metlan tutkija Eira-Maija Savonen.