Huoli läheisestä: Kysyminen on välittämistä
Kun läheisen mieli on synkkä, rohkaise häntä puhumaan. Kysy, miten voisit auttaa. On tärkeää hakea apua myös itselle, koska läheisen sairastaminen voi uuvuttaa.
Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia, ja niiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Mikäli epäilet, että läheiselläsi on mielenterveysongelmia, voit yrittää auttaa häntä hakemaan itselleen apua. Joskus psyykkisiin sairauksiin voi liittyä oman sairauden kieltämistä tai kyvyttömyyttä tunnistaa omaa tilannettaan. Tällainen tilanne aiheuttaa läheiselle usein surua ja huolta.
Ota puheeksi
Miten voit auttaa läheistäsi, joka on sairastunut äkillisesti tai saanut vakavan diagnoosin? Jos et tiedä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, voit kysyä sitä sairastuneelta. Kysymykset voivat olla hyvin yksinkertaisia:
- Miten sinä voit?
- Miten voin auttaa?
- Missä tarvitsisit tukea?
Läheisen kanssa huolen voi ottaa puheeksi esimerkiksi seuraavaan tapaan:
- Olen huomannut, että olet jo pitkään vaikuttanut ahdistuneelta / pelokkaalta / vihaiselta. Onko jotain ikävää tapahtunut?
Joskus avun löytäminen vaatii aikaa
On mahdollista, että diagnoosin saanut reagoi alkuvaiheessa niin, ettei halua tai koe tarvitsevansa mitään apua. Se on luonnollista, mutta tilanteet ja mieli muuttuvat. Apua ja tukea kannattaa tarjota useammin kuin kerran.
Tuen tarjoaminen tarkoittaa välittämistä, joka merkitsee paljon kriisin keskellä. Joskus ihmiset saattavat ensiksi vaikuttaa ärtyneiltä huomatessaan, että läheiset yrittävät auttaa heitä. Se voi hämmentää, että muutkin ovat huomanneet heidän ahdistuksensa, jonka he ovat ehkä yrittäneet kieltää jopa itseltään. Yleensä mielenterveyden häiriöistä kärsivät kuitenkin kertovat, että heistä on tuntunut hyvältä huomata, että joku välittää.
Voi olla, että vaikeiden asioiden esiin nostamisessa tarvitaan ulkopuolisen ammattilaisen apua. Mikäli läheiselläsi on olemassa oleva hoitokontakti, on hyvä ottaa mahdollinen keskustelun tarve esiin siellä.
Yhdistykset ja järjestöt tarjoavat tukea ja voivat ohjata eteenpäin oikean avustavan tahon kanssa. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Läheistä voi arveluttaa ja pelottaa ottaa puheeksi sitä, miten kaikin tavoin itselle tärkeän ja läheisen ihmisen sairaus vaikuttaa perheen elämään. Kommunikointi kuitenkin tavalla tai toisella on mahdollisuus päästä sopimaan puolin ja toisin ”pelisäännöistä”.
Yksi tavallisimmista läheisten huolista on sopivan ja riittävän hoidon saanti. Tukeminen ja toivon ylläpitäminen ovat usein läheisten tärkeitä tehtäviä varsinkin hoidon alkuvaiheessa.
Huomioi myös oma jaksamisesi
Läheisen ihmisen mielenterveydenhäiriö voi olla omaisille ja ystäville hyvin raskas kokemus. Voi tuntua vaikealta hyväksyä, että sopivan hoidon löytyminen saattaa viedä aikaa ja vaatia huomattavaa aktiivisuutta sekä sairastuneelta itseltään että hänen läheisiltään. Pelkkä läheisen ihmisen paha olo vaatii jo voimia. Onkin tärkeää muistaa huolehtia myös itsestä. Jos itse uupuu, toista ei edes pysty tukemaan.
Mielenterveyskuntoutujien omaisille järjestetään tukea ja vertaistoimintaa. Toiminta on syntynyt koetusta tarpeesta päästä jakamaan kokemuksia. Omaa jaksamista saattaa edesauttaa myös riittävän tietopohjan hankkiminen sairaudesta ja kyky pystyä puhumaan asiasta esimerkiksi perheen, muiden läheisten tai mielenterveyskuntoutujien omaisten kanssa.
Pidä huolta itsestäsi
On täysin normaalia, että sinulla on tarve huolehtia sairastuneesta läheisestäsi. Saatat väsyä ja itsestä huolehtiminen jää helposti taka-alalle. Mikäli huolehtijan rooli alkaa hallita elämääsi kokonaisvaltaisesti, niin syntyy lisää pulmia. On vaarana, että oma toivo hupenee ja jaksaminen takkuaa, elämänilo muuttuu ilottomuudeksi. Yhteisvaikutukset lisäävät alttiutta esimerkiksi masennukseen. On hyvä tiedostaa ja tunnustaa, että sinun lisäksesi läheisen muuttunut tilanne on raskasta monelle muulle lähellä olevalle. On erittäin tärkeää, ettet jää tilanteessa yksin!
Saat tietoa ja tukea asioiden puheeksi ottamiseen paikallisesta omaisyhdistyksestä.