Viiltelyyn on mahdollista saada apua
Itsensä vahingoittaminen on keino hallita sellaisia tunteita, joiden pelätään muuttuvan hallitsemattomiksi. Viiltely on usein merkki siitä, että on jäänyt vaikeiden tunteiden kanssa yksin.
Viiltely on sietämättömien tunteiden säätelyä, jossa pahaa oloa yritetään lievittää viiltelyllä. Erityisesti nuoruudessa voi ilmetä viiltelyä, mutta se ei ole epätavallista muissakaan elämänvaiheissa. Viiltely ei tee kenestäkään huonompaa tai viallista.
Tarve viiltelyyn voi syntyä monesta asiasta. Joskus voi tuntua siltä, että itselle tuotettu fyysinen kipu helpottaa hetkeksi psyykkistä kipua. Kipu auttaa myös fysiologisesti. Kova kipu vapauttaa elimistössä endorfiineja eli mielihyvähormoneja.
Viiltely aiheuttaa usein häpeää
Viiltely ei tarkoita, että haluaisi tappaa itsensä. Se voi olla kuitenkin merkki siitä, että on jäänyt vaikeiden tai sietämättömien tunteiden kanssa yksin tai ei ole löytänyt muita toimivia keinoja niiden purkamiseen. Silloin kannattaa puhua asiasta jonkun kanssa.
Viiltelyyn liittyy myös häpeää, ja se voi muutenkin herättää ristiriitaisia tunteita. Voi tuntua siltä, että toiset oloa helpottavat teot ovat hyväksyttyjä tai hyviä, sellaisia, joihin myös ympäristö kannustaa. Viiltely on taas muiden silmissä ennen kaikkea itsetuhoisuutta, vaikka sen motiiveja voivat olla itsensä lohduttaminen ja itsemyötätunto. Onneksi asiasta voi keskustella esimerkiksi anonyymissa Sekasin-chatissa ilman syyllistämistä tai pelkoa siitä, että joku tunnistaisi.
On hyvä oppia tunnistamaan omia tunteitaan
Usein itseään vahingoittavalla nuorella on vaikeuksia säädellä tai hallita omia tunteitaan. Tunteiden säätely tarkoittaa käytännössä sitä, että oppii tunnistamaan omia tunteitaan, hallitsemaan niitä sekä elämään niiden kanssa. Esimerkiksi yksinkertaisella hengitysharjoituksella voi oppia säätelemään ahdistusta, mutta suruun ei välttämättä hengitystekniikka auta. On kuitenkin tärkeä löytää uudenlaisia ongelmanratkaisutapoja, kuten itsensä hyväksymistä, kehumista tai vahvistamista.
Jokaisen nuoren tarina on tärkeä
Itseään tahallisesti vahingoittavilla voi olla myös erilaisia psykiatrisia diagnooseja, kuten persoonallisuushäiriö, masennus, ahdistus, päihdeongelma, syömishäiriö tai pakko-oireinen häiriö. Tämä ei koske kaikkia, mutta osalla itseään viiltelevistä voi olla monenlaisia muita haasteita elämässään.
Jokainen itsetuhoisesti käyttäytyvä nuori on erilainen. Tausta, ympäristö ja elämänhistoria ovat ainutkertaisia. Jokaisen tarina on kiinnostava, ja sen jakaminen voi olla askel kohti parempaa.
Älä jää yksin, puhu asiasta
Viiltelystä on mahdollista päästä eroon. Tilalle voi löytyä jokin muu toiminta tai ajatusmalli, joka helpottaa tunteita hetkellisesti ja antaa mahdollisuuden toimia toisin. Joillekin voi toimia esimerkiksi jääpalalla hierominen viiltelykohtaan, toista auttaa sisäinen puhe tai hengitysharjoitus.
Viiltely on selvitymiskeino mutta kovin äärimmäinen. Tilanteen kestäminen voi helpottua väliaikaisesti, jos psyykkistä kipua välttääkseen tuottaa itselleen fyysistä kipua tai jopa vammaa. Se on inhimillistä, mutta olisi hyvä, jos keinosta voisi jutella jonkun kanssa ilman pelkoa leimautumisesta tai häpeästä.
Miten viiltelystä voi puhua?
On todennäköistä, että ihmiset, joille kerrot viiltelystä, pyytävät sinua lopettamaan sen. He haluavat auttaa sinua, mutta eivät ehkä ymmärrä, että painostus ei aina auta. Kerro ihmisille, miltä painostaminen sinusta tuntuu tai mitä yllykkeitä se sinussa mahdollisesti herättää. Kerro heille myös, millaista tukea sinä heiltä toivot. Ole rehellinen ja rohkeasti avoin. Voit kertoa suoraan, miltä viiltäminen sinusta tuntuu ja millä tavalla se helpottaa oloasi. Silloin on helpompi keskustella siitä, millä muilla tavoin voisit helpottaa oloasi.
On olemassa aikuisia, jotka kestävät kertomasi asiat. Toisille se on vaikeampaa, mutta silloin kannattaa yrittää hakea apua esimerkiksi MIELI ry:stä.
Apua on saatavilla
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/ajanvaraus