Psykologinen turvallisuus vahvistaa urheilijan psyykkistä suorituskykyä
Kohtaava valmennus – menestystekijä urheilussa ja elämässä -seminaari järjestettiin Jyväskylässä torstaina 10.10. Noin 80 urheilutoimijaa mukaan keränneessä seminaarissa syvennyttiin myönteiseen vuorovaikutukseen valmennuksessa sekä nuorten urheilijoiden suorituskyvyn ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Aihetta käsiteltiin useissa asiantuntijaesityksissä, joita täydensivät urheilijavieraan kokemukset ja paneelikeskustelu. Seminaari oli osa Huippu-urheilun instituutti KIHUn Kohtaava valmentaja -hanketta.
Lapsille parasta harrastuksessa ovat kaverit ja joukkuehenki
KIHUn projektivastaava Mirva Rottensteiner avasi seminaarin ja muistutti osallistujia sen teemojen eli lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen sekä kohtaamisen merkityksen ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä.
Osana avauspuheenvuoroa esiteltiin tuloksia kyselystä, jolla kartoitettiin keskisuomalaisten lasten, vanhempien ja valmentajien kokemuksia urheiluseuratoiminnasta.
Lasten mielestä parasta harrastuksessa ovat muun muassa kaverit, joukkuehenki, kehittyminen, uusien taitojen oppiminen sekä onnistumisen tunne. Vanhempien vastauksissa korostuivat lapsen ilo ja innostus, laadukas valmennus ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen.
Vanhemmille myönteisintä harrastuksessa on lapsen ilo ja innostus.
Huolenaiheina nousivat esiin valmentajien osalta lasten jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet sekä oma osaaminen haastavissa tilanteissa. Vanhemmat puolestaan toivat esille huolensa treenimääristä, palautumisesta ja koulun sekä harrastuksen yhteensovittamisesta. Myös valmentajan käytös ja tasapuolinen kohtelu olivat vanhempien esille nostamia huolia.
Nuori mieli urheilussa -sisällöt auttavat nuoria ja vanhempia
Katri Lilja MIELI ry:stä esitteli Nuori mieli urheilussa -sisällöt, joiden tavoitteena on vahvistaa nuorten urheilijoiden mielen hyvinvointia. Sisällöt on suunnattu erityisesti 10–15-vuotiaille, mutta ne ovat sovellettavissa myös muille ikäryhmille.
Verkkokurssit on suunniteltu valmentajille, sisältäen materiaalia myös urheilijoiden vanhemmille. Kurssien teemat pohjautuvat PERMA-teoriaan, joka käsittelee mm. positiivisuutta, merkityksellisyyttä ja turvallisen toimintaympäristön luomista. Lilja korosti, että valmentajat voivat edistää nuorten mielenterveyttä pienillä teoilla arjessa.
Nuori mieli urheilussa -verkkokurssit tarjoavat konkreettisia keinoja valmennuksen kehittämiseen.
Kurssit tarjoavat konkreettisia työkaluja valmennuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä tarkistuslistoja, joilla valmentajat voivat arvioida omaa toimintaansa. Materiaalit ovat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi Lilja mainitsi yhteistyön Pohjola-vakuutuksen kanssa, joka tukee hankkeen leviämistä lajiliittojen kautta.
Psykologisella turvallisuudella on iso merkitys suorituskykyyn
Urheilupsykologi ja psykoterapeutti Hannaleena Ronkainen käsitteli esityksessään vuorovaikutuksen merkitystä urheilijoiden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tukemisessa. Hän korosti, että vuorovaikutus voi joko vahvistaa tai heikentää urheilijan psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, ja se on merkittävä tekijä valmennuksessa. Turvallinen ja kannustava vuorovaikutus auttaa urheilijaa kehittymään ja vahvistaa hänen suorituskykyään, kun taas negatiivinen tai epävarma vuorovaikutus voi aiheuttaa stressiä ja estää edistymistä.
Turvallisessa ympäristössä urheilijat uskaltavat heittäytyä, tehdä virheitä ja oppia niistä.
Ronkainen esitti, että vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus valmentajan ja urheilijan välillä on yksi keskeisimmistä psyykkisen valmennuksen muodoista. Tärkeä tekijä on psykologinen turvallisuus, joka perustuu aitoon kiinnostukseen, arvostukseen ja hyväksyntään virheidenkin edessä. Turvallisessa ympäristössä urheilijat uskaltavat heittäytyä, tehdä virheitä ja oppia niistä, mikä on olennainen osa kehittymistä.
Psykologisen turvallisuuden luominen on Ronkaisen mukaan valmentajalle mahdollisuus vahvistaa urheilijan psyykkistä suorituskykyä ja hyvinvointia. Se tarkoittaa sitä, että valmentaja tarjoaa urheilijalle tukea, suhtautuu virheisiin oppimisprosessin kautta ja toimii ennustettavasti haasteista huolimatta. Valmentajan on hyvä olla tietoinen omista tunteistaan ja kyetä käsittelemään niitä omissa kanavissaan, sillä valmentajan tunteet ja reaktiot heijastuvat suoraan urheilijan kokemuksiin.
Urheilijan ja valmentajan välinen luottamus on kaiken perusta
Seminaarin urheilijavieras Konsta Alatupa on 400 metrin juoksija, jolla on tavoitteenaan vielä joskus rikkoa Suomen ennätys lajissaan. Urheilun ohella Alatupa tasapainottelee arjessa urheilun, opiskelun ja perhe-elämän kanssa.
Haastattelussa Alatupa korosti valmentajan ja urheilijan välisen luottamuksen merkitystä urheilijan menestykselle. Hänen mukaansa valmentajan rooli on keskeinen, koska valmentaja koordinoi harjoituksia, tukee urheilijaa ja pitää urheiluprosessin yhtenäisenä.
Valmentajat osoittavat välittämistä myös epäsuorasti päivittäisissä kohtaamisissa.
Hän nosti esiin erityisesti luottamuksen ja kahdenvälisen kunnioituksen valmentajan ja urheilijan välillä. Alatupa vertasi valmennussuhdetta Nuori mieli urheilussa -sisällöistäkin tuttuun turvalliseen purjeveneeseen, jossa valmentaja luo turvaa ja luottamusta tulevaan. Vaikka valmentajat eivät usein kysy suoraan urheilijan henkisestä hyvinvoinnista, he osoittavat huomiota ja välittämistä epäsuorasti päivittäisissä kohtaamisissa.
Alatupa mainitsi myös perheensä tärkeän roolin urheilu-uransa tukemisessa sekä uran siirtymävaiheissa, kuten lajinvaihdossa aikanaan salibandystä pikajuoksuun.
Vuorovaikutuksen, mielen hyvinvoinnin ja valmennuksen tulevaisuuden haasteet
Seminaarin paneelikeskustelussa käsiteltiin laajasti vuorovaikutuksen, mielen hyvinvoinnin ja valmennuksen merkitystä urheilussa. Keskustelijat toivat esille useita näkökulmia liittyen valmennuksen arkeen ja urheilijoiden henkiseen hyvinvointiin.
Katri Lilja ja muut panelistit nostivat esiin vuorovaikutuksen keskeisen merkityksen sekä valmentajan ja urheilijan välisen luottamuksen merkityksen. Valmentaja toimii usein urheilijan tukipilarina niin henkisessä kuin fyysisessä kehityksessä. Tähän liittyen Hannaleena Ronkainen toi esille psyykkisten taitojen harjoittelun tärkeyden arjessa, jotta urheilijat oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitaan ja jännitystään kilpailutilanteissa.
Panelistit keskustelivat myös siitä, kuinka valmennuksessa on siirrytty psyykkisten ja sosiaalisten taitojen korostamiseen entistä enemmän, mutta työkalujen ja käytännön ohjeistusten tarve on yhä suuri. Valmentajien tulisi saada konkreettisia työkaluja, joita he voivat suoraan hyödyntää harjoituksissa urheilijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Lue lisää seminaarista KIHUn sivuilta
Lue lisää KIHUn Kohtaava valmentaja -hankkeesta
Sivua muokattu 16.12.2024
