Takaisin sujuvaan arkeen lapsen ja nuoren kanssa
Miten vanhempi voi tukea lasta arkeen palaamisessa?
Jos kesän aikana rytmissä ja rutiineissa on vähän joustettu, kannattaa rytmiä palauttaa jo ennen ensimmäistä arkipäivää. Alle kouluikäisen kanssa voi arjen alkamiseen valmistautua myös, vaikka arkea tai päiväkodin alkua käsitteleviä satukirjoja lukemalla, juttelemalla tulevasta sekä askartelemalla tai tulostamalla kuvakortteja päivärytmiä tukemaan (esim. papunet -kuvatyökalusta voi tulostaa ilmaisia kuvia).
Jos lapsi aloittaa uudessa päiväkodissa tai koulussa, voi yhdessä lapsen kanssa käydä päiväkodin tai koulun pihalla leikkimässä ja tutustumassa ympäristöön. Koulunsa aloittavan kanssa kannattaa harjoitella turvallisen koulureitin kulkemista. Kouluikäisen kanssa voi pohtia mitkä asiat omassa arjessaan lapsi itse kokee tärkeiksi ja miten ne saadaan alkavassa arjessa toteutumaan.
Millaisia mukavia tunteita arjen alkamiseen liittyy?
Kaikenikäisten kanssa voi kysellä minkälaisia tunteita arjen alkamiseen liittyy ja muistella aiempia mukavia arkisia hetkiä.
Miten saa nuoren takaisin arjen vuorokausirytmiin?
Nuoruusikäisen unirytmi on luontaisesti viivästynyt, joten arjen alkaessa muutos vuorokausirytmissä voi olla suuri. Nuorelta voi kysellä, miten hän itse toivoo arjen tuoman rytmin muutoksen toteutuvan, jotta aikaiset arkiaamut alkaisivat sujumaan. Mikäli arjen alku tuntuu hankalalta, voit muistuttaa aiemmista hankalista hetkistä, joista lopulta selvittiin ja asiat selkiytyivät. Nuoren kanssa voi pohtia, mistä nuoren arjen vahvuuksista oli tuolloin hyötyä ja miten niitä voisi sisällyttää alkavaan arkeen. Nuorelta voi kysellä, mikä arjessa on nuorelle mieluista.
Miten vanhempi pysyy kartalla lapsen päivän tapahtumista?
Tavallinen kuulumisten kysyminen jokaisen päivän jälkeen on tärkeää, vaikka lapsi tai nuori ei juurikaan päivän tapahtumia muistaisi. Kun kuulumisten kysymisestä ja keskustelusta tulee arkinen tapa, se luo ilmapiiriä, jossa voi halutessaan kertoa monenlaisista päivän tapahtumista. Kuulumisten vaihtamisen ei tarvitse olla kyselytunti, vaan mieluummin yhteinen keskustelu, jossa vanhempikin voi kertoa jotain asioita omasta päivästään.
Kuulumisten kysyminen on tärkeä jokapäiväinen tapa.
Arkipäivään mahtuu monenlaista, hyviä hetkiä ja joskus huoliakin. Voitte pohtia yhdessä mitä vahvuuksia ja haavoittuvuuksia päivässä oli. Voit vanhempana huomioida, miten nostaa keskustelussa esiin päivän onnistuneet asiat. Omastakin arkipäivästä voi kertoa niin kommelluksia kuin niistä suoriutumisia ja onnistumisiakin. Lasta ja nuorta helpottaa kuulla, että myös aikuisen elämä on moninaista, eikä aikuinenkaan aina heti onnistu.
Miten kannattaa toimia, jos joku lapsen kertomassa huolestuttaa?
Jos lapsen tai nuoren kertomassa joku huolettaa, kannattaa pysyä rauhallisena ja kysyä lisää. Voi kysyä lapselta tai nuorelta, mitä hän tilanteesta tai tapahtuneesta ajattelee sekä minkälaisia tunteita se hänessä herättää. On hyvä antaa lapselle tai nuorelle aikaa kertoa omin sanoin ajatuksistaan.
Tämän jälkeen voit myös kertoa, mitä itse vanhemman roolissa ajattelet. Jos sinulla on edelleen huoli, kerro siitä. Lapsi tai nuori saattaa huojentua asian tultua puheeksi tai hän saattaa suuttua ja kokea sinun puuttuvan liikaa hänen asioihinsa. Muista, että rakastavien rajojen asettaminen myös turvaa lasta, vaikka hän sitä alkuun vastustaisikin. Kysy lapselta, miten hän toivoisi asiaa hoidettavan.
Jos tilanne vaatii puuttumista tai yhteydenottoa esimerkiksi kaverin vanhempiin tai ammattilaisiin, on tästä hyvä kertoa ensin lapselle tai nuorelle.
Miten vanhemman kannattaa osallistua lapsen kaverisuhteiden ja -taitojen tukemiseen?
Lapselta kannattaa kysellä arkipäiväisten jutteluhetkien lomassa, kenen kanssa hän vietti aikaa ja miten se sujui. Anna hyvää palautetta ystävällisistä teoista, ristiriitojen selvittelystä tai onnistuneista kaverisuhteista. Isommissa ryhmissä, kuten luokassa tai harrastustoiminnassa ei kaikkien kanssa välttämättä synny läheisiä ystävyyssuhteita, mutta ohjaa lapsia ja nuoria ottamaan kaikki mukaan ryhmässä toimiessa sekä huomioimaan hiljaisinkin ryhmäläinen.
Kaikenikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat ajoittain aikuisen tukea ja ohjausta kaverisuhteissaan. Pienempiä lapsia voi opettaa tutustumaan uusiin kavereihin ja liittymään leikkeihin. Kannusta lasta myös ottamaan muita mukaan omiin leikkeihinsä ja neuvottelemaan asioista ristiriitatilanteissa. Lapsia ja nuoria voi rohkaista kertomaan omista ajatuksistaan ja tunteistaan kaveritilanteissa. Omien tunteiden ja rajojen tunnistaminen auttaa myös huomioiman muiden tunteet ja rajat.
Nuorten kaverisuhteet ovat myös sosiaalisessa mediassa.
Nuorten kaverisuhteet ovat myös paljon sosiaalisessa mediassa. Rohkaise nuorta kertomaan, mikäli hän kohtaa sosiaalisessa mediassa jotain, mikä pohdituttaa häntä. Mikäli kuulet tai huomaat lasten tai nuorten epäystävällistä toimintaa tai kiusaamista, puutu siihen kysymällä, mikä on tilanne. Saattaa olla, että tilanne näyttää tai kuulostaa ikävältä, mutta on kaikkien osallisten mielestä vain leikkiä. Silti jokaisella aikuisella on vastuu puuttua epäasialliseen käytökseen.
Miten vanhemman kannattaa toimia, jos lapsi kertoo epäsuorasti kiusaamisesta tai hankaluuksista kaverisuhteissa?
Ensimmäiseksi on hyvä sanoa lapselle, että sinulle kertominen oli hyvä ratkaisu. Kaikkein tärkeintä on, ettei lapsi jää asian kanssa yksin. Lapselle voi selittää, että ketään ei saa kiusata ja kiusaaminen ei johdu hänestä itsestään. Asiasta on syytä informoida koulua, mikäli kiusaaminen on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla.
Alakoululaisten kohdalla ystävällinen, yhteistyöhenkinen yhteydenotto kiusaajan vanhempaankin voi auttaa asian ratkaisemisessa. Voit miettiä, toivoisitko itsellesi ilmoitettavan, jos lapsesi olisi kiusannut tai joku lapsi olisi kokenut lapsesi toiminnan kiusaamisena. Yleensä vanhemmat haluavat auttaa sopimisessa sekä ohjata oman lapsen toimintaa positiiviseen suuntaan kaikissa sosiaalisissa suhteissa.
Sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat tukea.
Sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat tukea sosiaalisissa suhteissa. Yksilöllistä keskusteluapua voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta tai koulupsykologilta. Vaikka tilanne olisi selvitetty, on lapselle hyvä ilmaista, että asioista voi aina puhua. Kiusaamisen katkaisu on aina aikuisten tehtävä ja lapset tarvitsevat aikuisten apua.
Koulutetun ammattilaisen kanssa voi käydä myös Lapset puheeksi® -keskustelun, jossa lapsen tai nuoren arjesta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti vahvuudet ja haavoittuvuudet. Lasta ja nuorta vahvistaa huomata myös se, että hänen arjessaan on toimivia asioita, läheisiä ihmisiä ja ilonaiheita. Kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen voivat liittyä myös muihin lapsen arjen asioihin, joihin saatetaan havahtua arkea kartoittavan Lapset puheeksi® -keskustelun avulla. Ratkaisut voivatkin syntyä pienistä arkisista teoista ja moni aikuinen voi vaikuttaa lapsen arkeen.
Vinkit arjen keskusteluihin
Pysähdy ja vaihda kuulumisia
Kiireisessäkin arjessa on hyvä pysähtyä ja löytää hetkiä keskustelulle ja kuulumisten vaihtamiselle.
Löydä sopiva hetki juttelulle
Yhteinen ruokailu tai ainakin iltapalahetki tarjoavat mahdollisuuden keskustelulle, kunhan älypuhelimet ja muut laitteet pidetään pois ruokapöydästä. Pidetään huoli siitä, että myös perheen aikuiset noudattavat tätä sääntöä ollakseen läsnä lapsille ja nuorille.
Tee kuulumisten kertominen helpoksi lapselle
Joskus lapsi tai nuori ei halua ottaa asioitaan puheeksi koko perheen kesken. Mieti onnistuisiko kauppareissu tai kävelylenkki lapsen tai nuoren kanssa, jolloin mahdollistuisi keskustelu kahden kesken vanhemman kanssa.
Myös viesteillä voi kommunikoida
Joskus nuoren voi olla myös helpompi kertoa asioistaan kirjoittaen, joten viestilläkin kannattaa kuulumisia kysellä. Tärkeintä on viestiä lapselle ja nuorelle, että on vanhempana kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja kuulumisistaan.
Huumori lujittaa keskusteluyhteyttä
Arki on vaihtelevaa, oppimisista iloitaan ja hankaluuksistakin yhdessä selvitään. Hyväntahtoinen huumori ja yhteinen hassuttelu luovat positiivista yhteyttä perheen sisällä.
Sivua muokattu 5.8.2024