Siirry sisältöön

Psykologi Sari Nuikki: ”Muutosten ennakointi ja niihin varautuminen vahvistavat työyhteisön resilienssiä”

Resilienssi eli muutosjoustavuus on kykyä selviytyä muutosten keskellä. Miten yksilön tai työyhteisön resilienssiä voi vahvistaa? Psykologi Sari Nuikki MIELI ry:stä pitää tärkeänä muutoksen aiheuttamien tunteiden kohtaamista, hajautettua päätöksentekoa sekä ennakointia ja varautumista.
MIELI ry:n Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö, psykologi Sari Nuikin mukaan resilientin työyhteisön tärkein ominaisuus on psykologinen turvallisuus.

Työympäristön muutoksissa mielen tasapaino ja hallinnan tunne hetkellisesti heikkenevät ja suhde työhön muuttuu, sanoo Nuikki.

”Muutoksen läpikäymisessä tarvitaan muun muassa sitä, että ihminen tunnistaa tilanteeseen liittyviä ajatuksiaan ja tunteitaan, ja käy niitä läpi. Kun psyykkinen tasapaino ja hallinnan tunne palautuvat, muuttuneeseen asiaan muodostuu uusi suhde.”

Resilienssi on taito tai asenne, joka auttaa käymään läpi muutoksia. Mitä enemmän ihmisellä on joustavuutta, sitä onnistuneemmin muutoksista voi palautua.

Tunteiden kohtaamista välttelyn tai vatvomisen sijaan

Muutos voi herättää monenlaisia tunteita. Tunteita voi jäädä vatvomaan, ja tulevaisuus näyttäytyä uhkakuvien kautta. Välttely taas on tunteiden peittelyä tai kieltämistä.

”Joustavin tapa suhtautua muutokseen on tunteiden kohtaaminen. Se auttaa myös löytämään ratkaisuja ja oppimaan uutta. Tunteiden märehtiminen tai välttely eivät ole yhtä toimivia tapoja”, kertoo Nuikki.

”Kohtaaminen tarkoittaa, että hankaliakaan tunteita ei torjuta, vaan ne hyväksytään ja niitä tutkitaan uteliaasti. Tunteen kohtaamisessa auttaa myös, että on läsnä tunteen kanssa ja tunnustelee, miltä se tuntuu kehossa”, Nuikki kuvaa.

Työyhteisö tarvitsee varautumista ja hajautettua päätöksentekoa

Sari Nuikin mukaan resilientissä työyhteisössä päätöksenteko on hajautettu mahdollisimman monelle, ja vallitsevat päätöksentekotavat uskalletaan kyseenalaistaa.

”Päätöksiä tehdään yhdessä. Mitä monimutkaisempi päätettävä asia on, sitä enemmän tarvitaan taustatietoa. Päätöksiä tekevät ne, joilla on asiasta paras ja ajankohtaisin tieto. Uuden tiedon yhdistelyyn ja innovatiivisiin ratkaisuihin tarvitaan mahdollisimman laaja osallistuminen”, Nuikki sanoo.

”Työyhteisön resilienssiä vahvistavat muutosten ennakointi ja niihin varautuminen. Siinä arvioidaan muutoksen vaikutuksia organisaatiolle sekä määritellään eri tehtävät ja vastuut, kuten tilannekuvan kokoajat, johtajat ja muut avainhenkilöt sekä yhteistyökumppanit.”

”Resilientin työyhteisön tärkein elementti on psykologinen turvallisuus. Sen ansiosta jokainen voi tuoda yhteiseen päätöksentekoon aidot ajatukset ilman pelkoa”, Sari Nuikki muistuttaa.

Työelämän mielenterveys -palvelut

Smart casual pukeutuneita ihmisiä ilmeisesti työpalaverissa vitsailemassa

Hyvän mielen työpaikka® -merkki

Hyvän mielen työpaikka® -merkki on kannustin, joka rohkaisee edistämään mielenterveyttä työpaikoilla. Se on työväline mielenterveyden edistämisen arviointi- ja kehittämistyöhön.

Työelämäkuva neljä ihmistä kokouksessa

Mieli työssä® -koulutus

Mielenterveyteen investointi tuottaa tulosta ja hyvinvointia Hyvä mielenterveys on työkyvyn perusta. Se heijastuu myönteisesti työyhteisön …

Yrittäjän hyvinvointityö

MIELI ry toteuttaa yrittäjille suunnattuja hyvinvointikoulutuksia sekä ammatillisesti ohjattuja hyvinvointiryhmiä. Tavoitteena on vahvistaa yrittäjien hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Sivua muokattu 28.11.2023


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: