Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa
”Alko on sitoutunut pitkäjänteisesti henkilöstön hyvinvoinnin, mielenterveyden ja työkyvyn tukemiseen ja edistämiseen, kertoo Venäläinen.
”Saamamme ”Hyvän mielen työpaikka -merkki on tärkeä viesti henkilökunnalle ja ulospäin siitä, että otamme työhyvinvoinnin ja sen edistämisen tosissaan.”
Monimuotoista työtä strategiasta käytäntöihin
Alkossa henkilöstön hyvinvointi on linkitetty osaksi yrityksen strategiaa. Tavoite ulottuu kaikille tasoille. Se on mukana toimintamalleissa, ohjeissa, prosesseissa, esihenkilöiden johtamistaitovalmennuksessa ja koulutuksessa.
”Työhyvinvoinnista huolehtimista tukevat monet sovitut käytännöt kuten tiimipalaverit, tavoite- ja osaamiskeskustelut, henkilöstön osallistaminen kehittämiseen ja projekteihin.”
Tärkeää on myös seuranta henkilöstökyselyineen, -raportteineen ja -mittareineen.
”Seuraamme ja mittaamme hyvinvointia säännöllisesti ja raportoimme tunnusluvut johdolle. Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti hyvinvoinnin tukemiseen, työkykyjohtamiseen ja työkykyriskien tunnistamiseen,” Elisa Venäläinen kertoo.
Matalan kynnyksen puhetta mielenterveyden haasteista
Työhyvinvointi syntyy ja sitä vahvistetaan jokapäiväisessä työssä, mutta arjessa se voi myös vaurioitua. Suunnitelmallinen tuki haastavissa tilanteissa on siten erityisen tärkeää. Alkossa on samanlaisia työhyvinvoinnin haasteita kuin muillakin työpaikoilla.
”Tuki- ja liikuntaelinsairauksia on eniten, mutta myös mielenterveyden haasteita. Silti työhyvinvoinnin kokonaistilanne on Alkossa tällä hetkellä hyvä.”
”Erityisesti mielenterveyskysymyksissä olemme madaltaneet keskustelukynnystä ja yritämme vähentää stigmaa. Puhumme mielenterveyden haasteista kuin mistä tahansa työkyvyn haasteesta.”
”Lisäksi pitää ymmärtää, ettei kenenkään työkyky ole aina sataprosenttinen. Kohtuullistaminen on olennaista.”
Esihenkilötkin saavat tukea
Alkossa on kuvattu työkykyjohtamisen kohderyhmät työkyvyn perusteella ja esihenkilöitä on valmennettu työkyvyn tukemiseen.
”Esihenkilöillä on nykyisin hyvät valmiudet tunnistaa mielenterveyden haasteita, ottaa asioita matalalla kynnyksellä puheeksi ja tehdä tarvittaessa työjärjestelyjä työntekijän työkuorman keventämiseksi”, kuvaa Venäläinen.
”Esihenkilöt osaavat arvioida, mitä voivat itse tehdä ja milloin on syytä pyytää ulkopuolista apua.”
”Nuorempien on ollut helpompi puhua mielenterveydestä, mutta esihenkilöille se on ollut aiemmin vaikeampaa. Tämä on nyt muuttumassa. Nykyisin esihenkilötkin keskustelevat haasteistaan muun muassa kollegoidensa kanssa.”
”Esihenkilöiden jaksamisen ja työkyvyn tukena ovat ensisijaisesti heidän omat esihenkilönsä. Tämän lisäksi he voivat saada matalan kynnyksen Auntie-työhyvinvointiammattilaisten apua muun muassa stressin hallintaan, tunteiden sääntelyyn ja itsereflektointitaitoihin.”
Arki kertoo, miten mallit ja ohjeet toimivat
Alkon työterveyspalvelut työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi ovat laajat.
”Perustyöterveydenhuollon lisäksi käytössä on matalan kynnyksen chatti, työpsykologin vastaanotto, mielialavalmennus, varhainen tuki ja päihdemallit. Työntekijä voi myös saada työkykyperusteisesti lyhytterapiaa”, luettelee Venäläinen.
”Työterveyskyselyjen pohjalta seuraamme toimintojen vaikuttavuutta ja tarjoamme työterveyden kanssa jatkopolkuja koko henkilöstölle.”
Alkon työhyvinvoinnin tavoitteisiin kuuluu myös monimuotoisuus. Vahvistamme alkolaista kulttuuria entistä monimuotoisempaan suuntaan. Pyrimme ottamaan huomioon työntekijöiden erilaisuuden, arvostamaan sitä ja kohtelemaan kaikkia yhdenvertaisesti.”
”Oman talon osatyökykyisille muotoilemme työnkuvia, ja jatkossa selvitämme myös erityisryhmien työllistämistä talon ulkopuolelta”, kuvaa Venäläinen
Vaikka työkalupakki on kunnossa, se ei vielä takaa työhyvinvointia.
”Mallit ja ohjeet punnitaan arjessa. Tärkeää on, miten hyvin ihmiset kokevat tulleensa kohdatuiksi ja kuulluiksi”, muistuttaa Elisa Venäläinen.
Kuva: Alko
Hyvän mielen työpaikka® -merkki
Mieli työssä® -koulutus
Yrittäjän hyvinvointityö
Sivua muokattu 15.9.2023